FSC (Forest Stewardship Council®) on kansainvälinen, vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä, joka määrittää, miten metsää hoidetaan ja hyödynnetään vastuullisesti huomioiden luonto, ihmiset ja talous.  Sertifiointi ei siis tarkoita samaa kuin suojelualueen perustaminen.

Sertifikaatin noudattaminen perustuu FSC-standardiin, jossa on listattu tarkemmat periaatteet ja niiden indikaattorit, joita organisaation on noudatettava osoittaakseen hoitavansa metsiään FSC:n periaatteiden mukaisesti.

Metsänomistaja voi hakea sertifikaattia omasta tahdostaan. Puuta ostavat tahot voivat edellyttää sertifiointia, joten se on monellakin tapaa fiksu valinta talousmetsänomistajille. 

Tornator sai FSC-sertifikaatin käyttöönsä Suomessa vuonna 2014. FSC:n lisäksi Tornator noudattaa PEFC-sertifikaattia. Tornatorin metsät ovat 100 % kaksoissertifioituja.  

Fakta! Suomen metsistä on FSC-sertifioitu noin 12 % eli 2,5 miljoonaa hehtaaria. Noin kolmannes kaikesta FSC-sertifioidusta metsäalasta on Tornatorin omistuksessa.  

FSC-sertifiointi on keskeinen osa Tornatorin vastuullisuusstrategiaa. Sertifiointi tukee kokonaisvastuullisuustavoitteitamme, auttaa varmistamaan puun pitkäjänteisen saatavuuden sekä metsien arvon säilymisen myös tuleville sukupolville.    

Miten FSC:n valvonta ja auditointi toimivat?  

FSC-sertifiointi ei perustu omaan ilmoitukseen, vaan riippumattomaan valvontaan:  

• Sertifikaatin toteutumista tarkastetaan vuosittaisilla ulkoisilla auditoinneilla, jotka tekee riippumaton, akkreditoitu arvioija.  
• Auditoinneissa käydään läpi metsänhoidon käytännöt, dokumentaatio, kartta-aineistot ja maastokohteet.  Auditoija arvioi näiden perusteella otantaperusteisesti, kuinka hyvin organisaatio noudattaa FSC-standardin vaatimuksia.
• Mahdolliset poikkeamat kirjataan ja ne on korjattava määräajassa, jotta sertifikaatti säilyy.  
• FSC-standardi uudistuu säännöllisesti, ja metsänomistajan on päivitettävä toimintatapojaan uusien vaatimusten mukaisesti.  
• Tornatorin vuoden 2024 auditoinnissa ei todettu yhtään vakavaa poikkeamaa, mikä osoittaa sertifioinnin vaatimusten systemaattista toteutumista.  

Valvonta tekee FSC:stä luotettavan: se ei ole julistus, vaan jatkuva prosessi, jossa toiminnan on täytettävä riippumattomasti todistetut kriteerit.  

Mitä FSC edellyttää?  

1. Ekologiset vaatimukset

FSC määrittää selkeät reunaehdot sille, miten metsää voidaan käyttää niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy:  

• arvokkaiden elinympäristöjen ja avainbiotooppien suojelu  
• lahopuun säästäminen ja lisääminen  
• vesistöjen suojavyöhykkeet ja vesiensuojelu  
• uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja lintujen pesimäajan tarkempi huomiointi   
• kemikaalien käytön rajoitukset  
• monimuotoisuutta tukevat rakennepiirteet talousmetsissä  

FSC on siis tapa turvata luontoa myös siellä, missä metsää käytetään taloudellisesti.  

2. Sosiaaliset vaatimukset

FSC on poikkeuksellisen laaja sertifikaatti, sillä se ei keskity vain ekologisiin asioihin. Se sisältää vahvat sosiaaliset kriteerit:  

• työntekijöiden turvallisuus ja työnantajavelvoitteiden noudattaminen
• tilaajavastuun noudattaminen 
• paikallisyhteisöjen ja maanomistajien oikeudet  
• saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen  
• avoin vuorovaikutus ja palautekanavat metsätaloustoimista  

Tämä tekee FSC:stä aidosti kokonaisvaltaisen vastuullisuusjärjestelmän.  

3. Lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen 

Sertifiointi edellyttää, että metsänhoito on suunnitelmallista ja läpinäkyvää:  

• pitkän aikavälin metsäsuunnittelu  
• dokumentoidut hakkuut ja hoitotoimet  
• riippumattomat auditoinnit ja jatkuva parantaminen  
• vastuulliset korjuu- ja kuljetusprosessit  

 4. Jäljitettävyys koko tuotantoketjussa  

FSC-logon käyttäminen puutuotteessa edellyttää aina myös:  

• FSC Chain of Custody -sertifiointia  
• jokaisen yrityksen sertifiointia metsästä tuotteeseen  
• puun alkuperän varmistettavuutta koko ketjun läpi  

Näin asiakas voi luottaa siihen, että FSC-tuote on aidosti vastuullinen alusta loppuun.  

FSC ohjaa metsätaloutta kestävään suuntaan

FSC yhdistää ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat yhdeksi sertifikaatiksi, joka varmistaa, että metsä perustetaan, hoidetaan ja uudistetaan vastuullisesti ja läpinäkyvästi.  

Tornatorille FSC on keskeinen keino toteuttaa vastuullista metsätaloutta laajassa mittakaavassa.  

Lisenssikoodi: FSC-C123368

Artikkeli Mitä FSC®-sertifiointi tarkoittaa?   julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Lue tehtävästä lisää ja lähetä hakemus 15.4.2026 mennessä.

Artikkeli Haku: määräaikainen suunnitteluasiantuntija Oulun seudulle julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Ennen monimuotoisuusohjelmaa suunnittelijan katse kohdistui hakkuumahdollisuuksiin, mutta ohjelman myötä tilanne on muuttunut. Tänä päivänä työssä konkretisoituu, että metsien taloudellinen käyttö ja monimuotoisuuden vahvistaminen eivät ole toisistaan irrallisia, vaan nivoutuvat toisiinsa jo suunnitteluvaiheessa.

Kohteissa runsauden pulaa

Monimuotoisuusohjelman puitteissa ennallistettavat kohteet ovat usein metsittyneitä avosoita, paahdeympäristöjä, purouomia ja lähteitä. Tornatorin metsäsuunnittelijat Piia Ivakko, Anssi Hiltunen ja Noora Nevalainen kertovat, että sopivia kohteita on runsaasti. Suunnittelijan tehtävä on tunnistaa ja esittää parhaat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet luonnonhoidonasiantuntija Rauli Perkiölle.

Suunnittelijan työ alkaa koneen äärellä karttoihin, ilmakuviin ja paikkatietoon perehtyen. Tärkeä osa työtä on jalkautuminen maastoon. Suunnittelijat kertovat, että nykyisin soiden kaltaiset suuremmat kohteet hahmottuvat jo tietokoneen näytöltä, kun taas purot, lähteet ja muut pienemmät kohteet tunnistetaan maastokäynneillä.

– Helposti ajatellaan, että tähän tarvitaan erityistaitoja, mutta ei tämä ole sen kummoisempaa kuin päivittäinen työ. Kun liikkuu maastossa ja tuntee alueensa, kohteita alkaa löytyä, Ivakko sanoo.

Hiltunen täydentää ajattelun muutosta:

– Tässä on oppinut katsomaan, mitä kohde voisi olla. Kun tulee kohteen viereen, syttyy lamppu päässä ja osaa hahmottaa, mitä siinä olisi tehtävissä – ja mitä kannattaa jättää tekemättä.

Tornatorin metsäsuunnittelijat Anssi Hiltunen, Piia Ivakko ja Noora Nevalainen tunnistavat työssään metsänhoitokohteiden lisäksi myös potentiaalisia aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteita.

Ohjelma näkyy konkreettisissa ratkaisuissa

Pitkään Tornatorilla työskennelleet Ivakko ja Hiltunen kertovat, että monet nyt aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiksi valikoituvat alueet jäivät aiemmin sivuun. Niillä ei nähty liiketoiminnallista potentiaalia, eikä niille siksi tehty juuri mitään.

Ivakko kertoo esimerkin vanhasta, pirstaleisesta metsätilasta, jossa oli heikkokasvuisia soita ja pieniä lampia.

– Tutustuin alueeseen, kun aloitin Tornatorissa. Siellä ei ollut puuta, mitä hakata, eikä se oikein kasvanutkaan. Ajattelin silloin, että tälle ei kannata tehdä mitään.

Vuosia myöhemmin sama alue nousi uudelleen työlistalle – ja silloin tilanne oli toinen.

– Monimuotoisuusohjelman myötä alueelle olikin tehtävissä paljon. Koko kokonaisuutta pystyttiin katsomaan uudella tavalla.

Hiltunen kuvaa vastaavaa hetkeä leimikonsuunnittelun arjessa. Maastossa voi käydä ilmi, että ojitus on niin huonossa kunnossa, että sen kunnostaminen ei olisi taloudellisesti järkevää.

– Silloin pohditaan, voisiko ennallistaminen olla vaihtoehto. Kun Raulilta tulee vihreää valoa, tehdään leimikonsuunnittelu ennallistamisen näkökulmasta.

Uusi katse kehittyy nopeasti

Noora Nevalainen on aloittanut suunnittelijana aikana, jolloin luonnonhoitokohteiden tunnistaminen oli jo kiinteä osa työtä. Reilussa vuodessa katse on harjaantunut, ja mahdollisuuksia tunnistaa yhä useammin jo kartalta.

– Yksi kohde tulee mieleen, josta totesin heti, ettei se tule täyttämään puukauppasopimuksen piirteitä. Alue oli sen muotoinen ja oloinen, että esitin ennallistamista.

Rauli Perkiö teki kohteesta pintamallinnuksen, minkä jälkeen alueella käytiin maastossa.

– Maastokäynnillä löytyi vielä purouoma, ja kohde nostettiin toteutuslistalle. Lähellä on teeriä, ja uskon, että ne tulevat viihtymään suolla jatkossa, Nevalainen kertoo.

Muutos vaatii asennetta

Metsäalalla jatkuva muutos ja uuden oppiminen kuuluvat työn arkeen. Suuri katsantokannan muutos voisi herättää muutosvastarintaa, mutta Tornatorin suunnittelijatiimissä muutos on omaksuttu luontevasti. Matala organisaatio mahdollistaa ketterät ratkaisut, ja uusia toimintatapoja uskalletaan kokeilla.

– Koko ajan tulee lisää tietoa ja tapahtuu muutoksia. Paljon tiedetään, mutta paljon on myös sellaista, mikä vielä muuttuu. Mielen pitää pysyä vastaanottavaisena, Nevalainen sanoo.

Hiltunen korostaa kokemuksen ja asenteen merkitystä.

– Muutokset vaativat sopeutumista ja uusia peliliikkeitä. Kun suhtautuu niihin positiivisesti, oma työalue alkaa avautua ihan eri tavalla.

Muille suunnittelijoille ja kumppaneille tiimin viesti on yksinkertainen: lähtekää yhdessä metsään.

– Näitä asioita on paljon helpompi ja mielekkäämpi miettiä yhdessä kuin yksin.

Artikkeli Monimuotoisuutta myös suunnittelijan työnkuvaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

– Lähdin metsäalalle, koska haluan toimia metsäsektorilla niin hyvin kuin nykytiedon valossa voi toimia. Uskon siihen, että metsätaloutta voi toteuttaa kestävästi, kun pidetään kiinni sovituista pelisäännöistä ja käytetään parasta saatavilla olevaa tietoa, Nevalainen sanoo.

Nevalainen asuu Lieksassa ja vastaa Lieksan eteläpuolisista alueista. Tornatorilla hän aloitti ensin sijaisena, mutta työ vei nopeasti mukanaan ja johti vakinaistumiseen. Uusi rooli on ollut intensiivinen, mutta myös palkitseva.

– Oli silmiä avaavaa, kun näin suunnittelijan työn kirjoitettuna listaksi. Siinä oli yli 90 erilaista tehtävää. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka monipuolista ja vastuullista tämä työ on.

– Tämä on pitkän tähtäimen työtä. Kun oma suunnitelma onnistuu, oli kyse aktiivisesta luonnonhoidosta, leimikosta tai tien peruskunnostuksesta, se palkitsee, sanoo Nevalainen.

Suunnittelija keskellä metsää ja metsäkeskustelua

Suunnittelijan päätehtävä on leimikonsuunnittelu: etsitään puuta, jota voidaan hakata asiakkaalle. Sen rinnalla tehdään metsänhoidon suunnittelua, huolehditaan tiestöstä ja tunnistetaan ojitusten kohteita. Lisäksi suunnittelija toimii paikallisena yhteyshenkilönä – Tornatorin kasvona maastossa.

Nevalaisen mukaan juuri tämä tekee työstä vaativaa mutta merkityksellistä.

– Suunnittelija on se, joka ensimmäisenä huomaa, jos jokin ei ole mennyt niin kuin pitää. Laaduntarkkailu metsänhoidossa, teiden peruskunnostuksissa ja korjuussa kuuluu meille. Se, mitä tiloilla näkyy, on meidän käyntikorttimme.

Työ tapahtuu ympäristössä, jossa vaatimuksia tulee monesta suunnasta. Kuumentunut metsäkeskustelu näkyy myös arjessa.

– Tietoa on järkyttävä määrä, ja sitä pitää koko ajan omaksua ja ylläpitää. Sertifikaatit, ohjeet ja uudet tutkimustulokset ohjaavat tekemistä. Se on vaativaa, mutta siihen myös tottuu. Olen seurannut metsäkeskustelua jo lukioajoista asti, joten ala ei tullut yllätyksenä.

Monimuotoisuus avaa uuden tavan katsoa metsää

Tornatorin monimuotoisuusohjelma on tuonut Nevalaisen työhön uuden näkökulman. Aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiden tunnistaminen on tullut osaksi jokapäiväistä suunnittelua.

Yksi mieleenpainuvimmista esimerkeistä on Paavilansuo Ruunaan pohjoispuolella. Alue vaikutti kartan perusteella sellaiselta, ettei se täyttänyt puukaupan edellytyksiä.

– Lähdin katsomaan aluetta talvella, ja mietin, voisiko tämän ennallistaa. Ensin kohteesta tehtiin pintamallinnus, ja kesällä sieltä löytyi vielä vanha purouoma. Se oli selkeä ennallistamiskohde.

Nevalaisen mukaan monimuotoisuusohjelma ei ole irrallinen lisätyö, vaan osa normaalia suunnittelua.

– Jos kohteessa on ominaispiirteitä havaittavissa, sille voi usein vielä tehdä jotain. Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö pystyy jo aineistojen perusteella sanomaan paljon tai arvioimaan, kannattaako kohde käydä katsomassa maastossa.

Oppiminen tapahtuu metsässä

Vuoden aikana Nevalaisen osaaminen on kehittynyt nopeasti, erityisesti ennallistamis- ja luontokohteiden tunnistamisessa.

– Osaavien työkavereiden kanssa metsässä oppii valtavasti. Olen katsonut, miten he skannaavat metsää liikkuessaan: ei katsota vain jalkoihin, vaan hahmotetaan kokonaisuus. Sitä kautta alkaa itsekin löytää ne mielenkiintoiset kohteet.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä ja suosittelee yhteisiä metsäretkiä kaikille alalla työskenteleville.

– Yksi näitä asioita on paljon mukavampi ja helpompi pohtia yhdessä kuin yksin.

Asenne ratkaisee

Aloittelevana suunnittelijana Nevalainen näkee omaksi vahvuudekseen asenteen.

– En voi vielä nojata pitkään kokemukseen, mutta koen, että minulla on hyvä ja määrätietoinen asenne tähän työhön. Haluan tehdä asiat oikein ja kehittyä ammattilaisena. Se on joskus raskasta, mutta myös motivoivaa.

Metsäala muuttuu jatkuvasti, ja se näkyy myös suunnittelijan työssä.

– Koko ajan tulee lisää tietoa ja tapahtuu muutoksia. On paljon, mitä tiedetään, mutta paljon myös sellaista, mikä vielä muuttuu. Siksi mielen pitää pysyä vastaanottavaisena.

Nevalaiselle metsätalous ei ole vastakkainasettelua, vaan jatkuvaa tasapainottelua.

– Uskon siihen, että kun tehdään työtä avoimesti, tietoon perustuen ja pitkäjänteisesti, metsätaloudella ja monimuotoisuudella on yhteinen tulevaisuus.

Artikkeli Rohkeasti mukaan metsätalouden ytimeen julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Metsän- ja luonnonhoidon suunnittelun lisäksi metsäsuunnittelijan työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa, kuten yhteydenpito tiekuntiin ja muihin toimijoihin. Suunnittelijan työ ulottuu kartalta maastoon ja edelleen ihmisten arkeen.

Suunnittelijalla on keskeinen rooli myös työn laadun varmistamisessa. Korjuun ja metsänhoidon laaduntarkkailu kuuluu suunnittelijan vastuulle, ja mahdolliset virheet huomataan usein ensimmäisenä kentällä. Samalla suunnittelija on Tornatorin kasvot paikallisesti: se, mitä tiloilla näkyy, viestii suoraan yhtiön tavasta toimia.

Päätöksiä, vastuuta ja jatkuvaa harkintaa

Työ vaatii kykyä tehdä päätöksiä ja viedä asioita eteenpäin myös epävarmuuden keskellä. Tornatorissa työskentelevän metsäsuunnittelija Anssi Hiltusen mukaan työssä on uskallettava ratkaista asioita, vaikka kaikki ei aina menisi täydellisesti.

– Hyvä päätöksentekokyky on oltava. Joskus osuu, joskus ei – mutta ei jäädä murehtimaan. Kokemus tuo varmuutta ja auttaa kehittämään toimintaa, Hiltunen sanoo.

Hiltusen työkaveri Piia Ivakko painottaa, että omassa työssä korostuvat määrätietoisuus ja kunnianhimo tehdä työnsä hyvin. Samalla jatkuva oppiminen on välttämätöntä.

– Metsäalalla ei olla koskaan valmiita. Maailma muuttuu, ilmasto muuttuu. Pitää yrittää olla matkassa mukana, Ivakko kuvaa.

Pitkän aikavälin työ palkitsee

Suunnittelijan työssä motivoi erityisesti oman työn tulosten näkeminen – vaikka vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Metsien kehitys, onnistuneet ratkaisut ja toimivat kokonaisuudet tekevät työstä merkityksellistä.

Myös oman osaamisen kehittyminen on vahva motivaattori.
– Kun katsoo, miten on toiminut 12 vuotta sitten, huomaa, ettei enää tekisi samalla tavalla. Ajattelu ja tekeminen menevät eteenpäin, Ivakko sanoo.

Työssä jaksamista tukee vahvasti myös työyhteisö. Huippu suunnitteluporukka ja hyvä yhteishenki mahdollistavat sen, että asioita voidaan pohtia yhdessä – ja tarvittaessa purkaa myös arjen kuormaa.

Ristipaineessa toimiminen on osa arkea

Haasteita tuo erityisesti toimiminen lähiympäristöissä, joissa naapurusto, mökkialueet ja ulkoilualueet asettavat reunaehtoja tekemiselle. Lisäksi kuumentunut metsäkeskustelu lisää ulkopuolista painetta ja virheettömyyden vaatimusta.

– Julkinen paine on kova, eikä virheille juuri anneta siimaa, Hiltunen toteaa.

Vaativassa toimintaympäristössä korostuu asenne. Nuorempaa metsäsuunnittelijasukupolvea edustavan Noora Nevalaisen mukaan juuri se auttaa jaksamaan.

– Lähdin alalle, koska haluan toimia metsätaloudessa niin hyvin kuin nykytiedon valossa voi toimia. Asenne on vahvuus, hän sanoo.

Kokemus, paikallistuntemus ja jatkuva oppiminen muodostavat suunnittelijan tärkeimmät työkalut – myös silloin, kun tavoitteena on edistää monimuotoisuutta osana arjen metsätaloustyötä.

Artikkeli Metsäsuunnittelija monen vastuun risteyksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Tornator on katkaissut yhteistyön artikkelissa mainitun urakointiyhtiön taustahenkilöiden kanssa vuonna 2024 sisäisten selvitysten ja viranomaistietojen perusteella. Tornator on tehnyt tiivistä yhteistyötä asiaa tutkivien viranomaistahojen kanssa.

”Yrityksemme toiminta perustuu vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin, joissa urakoitsijamme sitoutuvat noudattamaan Suomen lainsäädäntöä sekä Tornatorin eettisiä ohjeita. Työntekijöiden oikeudet ja turvallisuus ovat meille ensisijaisen tärkeitä”, sanoo Tornatorin urakointipäällikkö Niklas Tavasti.

Tornator on jo aiemmin ryhtynyt toimiin alihankintaketjujen lyhentämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Tiedostamme, että metsäalan laajuus ja hajanaisuus tuovat haasteita, joiden ratkaisemiseksi olemme ponnistelleet pitkäjänteisesti. Tornator on sitoutunut kestävään metsänhoitoon kaksoissertifioitujen metsiensä kautta.

Pidämme tärkeänä, että viranomaiset selvittävät tapauksen perinpohjaisesti ja epäluotettavat toimijat saatetaan vastuuseen. Jatkamme työtä sen varmistamiseksi, että Tornatorin metsäpalvelut toimivat läpinäkyvästi ja vastuullisesti.

Lisätietoja:

Urakointipäällikkö Niklas Tavasti, puh. 046 920 3894, etunimi.sukunimi@tornator.fi.

Artikkeli Tornator sitoutuu vastuullisuuteen ja viranomaisten tukemiseen ihmiskauppatutkinnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Tornator ilmoitti huhtikuussa 2025 valmistelevansa oman PEFC-metsäsertifikaatin hakemista.

Lisätietoja:

Liiketoimintajohtaja Ari Karhapää, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 050 441 2555

Ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 050 441 2253

Artikkeli Tornatorin metsille oma PEFC-sertifikaatti julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Omistamme Suomessa yli 700 000 hehtaaria metsää, mikä tekee meistä maan suurimman yksityisen metsänomistajan. Metsäomaisuutemme sijoittuu ympäri Suomen, mutta yhtiön synnynsijoilla Itä-Suomessa omistuksemme on vahvinta.

Metsä on meille enemmän kuin raaka-ainetta

Tornatorin ydinliiketoimintaa on kestävä metsätalous. Myymme hakkuuoikeuksia ja toteutamme hakkuut aina metsän kasvua kunnioittaen. Pidämme hakkuut keskimäärin alle vuosittaisen kasvun. Hoidamme metsiämme pitkällä aikajänteellä, PEFC- ja FSC®-sertifikaattien mukaisesti.

Olemme suojelleet yli 13 000 hehtaaria metsää ja toteutamme vuosittain useita ennallistamistoimia, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen hyvinvointia. Vuonna 2024 ennallistimme noin 560 hehtaaria soita ja toteutimme 35 elinympäristöjen hoitokohdetta.

Ilmastotekoja metsissämme

Metsämme sitovat vuosittain hiiltä saman verran kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt. Tämän lisäksi kasvatamme hiilensidontakykyä aktiivisella metsänhoidolla: lannoituksilla, sekapuustoisuuden lisäämisellä ja jalostetun taimimateriaalin käytöllä. Vuonna 2024 istutimme 8 miljoonaa tainta eli kevätsesongin aikana joka päivä noin puoli miljoonaa uutta puuta.

Ilmasto-ohjelmamme tavoitteena on lisätä hiilensidontaa 20 % vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillintä on meille konkreettista työtä, joka alkaa metsäkuviolta ja ulottuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimimme muun muassa WWF:n pääyhteistyökumppanina.

Metsä kuuluu paikallisille

Metsämme ovat avoimia kaikille. Ne ovat marjastuspaikkoja, retkipolkuja, metsästysmaita ja rantautumispaikkoja. Vuokraamme metsiämme yli 1500 metsästysseuralle ja ylläpidämme 17 000 kilometriä metsäteitä, jotka palvelevat niin metsätaloutta kuin paikallisia asukkaita ja mökkimatkalaisiakin.

Metsämme myös työllistävät. Tornatorin suora ja epäsuora työllistämisvaikutus on Suomessa noin 1600 henkilötyövuotta. Teemme tiivistä yhteistyötä yli 240 urakoitsijakumppanin kanssa useimmiten haja-asutusalueilla, joissa jokainen työpaikka merkitsee.

Metsäomistajuus on tekoja tänään ja lupauksia huomiselle

Olemme metsänomistaja, joka hyödyntää metsän taloudelliset mahdollisuudet huomioiden kokonaisvastuullisuuden. Tarjoamme työtä, kasvatamme uusiutuvia materiaaleja, kehitämme metsänhoidon digitaalisia ratkaisuja, rakennamme tuulivoimaa, ja osallistumme aktiivisesti ennallistamisprojekteihin.

Metsäfaktoja

Miten paljon Suomessa on metsää?

Suomen maapinta-alasta lähes 86 % eli 26,3 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata.

Metsätalousmaasta reilu 75 % on metsämaata, 10 % on heikompikasvuista kitumaata ja 12 % lähes tai täysin puutonta joutomaata.

Lähde: Metsävarat maakunnittain | Luonnonvarakeskus

Kuka omistaa metsää Suomessa?

Suomessa on runsaat 950 000 metsäkiinteistöä.

• Pinta-alasta lähes 44 prosenttia on yksityisten henkilöiden omistuksessa.
• Metsähallituksen eli Suomen valtion omistuksen osuus on runsas kolmannes.
• Seuraavaksi suurimmat omistajaryhmät ovat yhtiöt (noin 7 %), kuolinpesät (noin 5 %) ja yhteismetsät (noin 3 %).
• Sijoitusrahastojen omistusosuus jää alle prosenttiin.

Lähde: Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin | Metsäkeskus

Artikkeli Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Työsuojeluviranomaisen tekemän ”Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2024” -raportin mukaan annettiin mm. kausityön toimialojen tarkastuksissa velvoite muuttaa toimintatapaa työpaikkaselvityksen osalta 59 prosentille ja terveystarkastusten osalta jopa 79 prosentille tarkastetuista työnantajista. Rakennusalalla palkkauspuutteita havaittiin lähes 50 prosentilla ja työaikakirjanpidossa puutteita noin 65 prosentilla tarkastuksista. Myös metsäalalla huolestuttavaan kehitykseen on reagoitu.  

Suomessa yli 60 000 metsänhoitokohdetta vuosittain toteuttava Tornator aikoo kesän aikana tehdä yhteensä 350 valvontakäyntiä omien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin. Auditointien tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset puutteet, antaa urakoitsijoille selkeät ohjeet korjaaviksi toimenpiteiksi ja varmistaa myös niiden toteutuminen. 

Valvonnassa tarkastellaan laajasti vastuullisuus- ja työturvallisuusnäkökohtia, kuten työehto-sopimuksen noudattamista, työsopimusten asianmukaisuutta ja turvallisten työtapojen sekä varusteiden käyttöä. Tähän mennessä on havaittu sekä lieviä että vakavampia poikkeamia. Niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet ovat jo käynnissä. 

”Olemme sitoutuneet vastuulliseen metsänhoitoon ja haluamme tarjota sidosryhmillemme läpinäkyvää ja ajantasaista tietoa toiminnastamme. Kesän aikana tehostamme urakoinnin valvontaa varmistaaksemme, että metsänhoitotyöt suoritetaan lakien ja sopimusehtojen mukaisesti. Uskon, että onnistuminen ja laadukas lopputulos syntyvät sujuvasta yhteistyöstä, sanoo Tornatorin kehitysjohtaja Heikki Penttinen. 

Tornator tekee urakointisopimukset suomalaisten yritysten kanssa. Kumppaniyritysten työntekijöistä noin 50 % tulee muualta kuin Suomesta, ja sen vuoksi on tärkeää valvoa erityisesti työnantajavelvoitteiden täyttymistä. Valvonnan lisäksi Tornator tekee tiivistä yhteistyötä aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Yhtiö tarjoaa viranomaisille ajankohtaista tietoa työmaista ja määrittelee esille tulleiden havaintojen perusteella yhtenäisiä linjauksia työehtosopimuksen tulkinnoiksi. 

Haasteita tuo ennen kaikkea toiminnan laajuus: yksittäisten tapausten selvittelyjen lisäksi tavoitteena on muuttaa toimintakulttuuria pitkäjänteisesti. Tornator painottaa, että kestävä kehitys ja vastuullisuus rakentuvat arjen valinnoista – ja hyvästä yhteistyöstä kentällä. Tornator julkaisee säännöllisesti raportteja vastuullisuustoimistaan ja urakoinnin valvonnan tuloksista.  

Lisätietoja: Kehitysjohtaja Heikki Penttinen, puh. 040 900 3435

Artikkeli Tornator lisää metsänhoidon urakoinnin valvontaa – tavoitteena entistä vastuullisempi urakointi julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Yksinkertaisesti määriteltynä paikkatiedon voidaan ajatella olevan tietoa, jolle on määriteltävissä sijainti tavalla tai toisella.

Edellä mainitussa tapauksessa metsässä liikkuja on tullut hyödyntäneeksi paikkatietoja niiden perinteisessä esitysmuodossa eli karttana. Paikkatieto on kuitenkin paljon muutakin kuin kartta. Yksinkertaisesti määriteltynä paikkatiedon voidaan ajatella olevan tietoa, jolle on määriteltävissä sijainti tavalla tai toisella. Yleisin tapa määritellä sijainti, on kertoa se jossakin koordinaatistossa. Sijaintitiedon lisäksi paikkatieto kertoo sen, mitä kyseinen sijainti pitää sisällään. Tästä tiedosta käytetään yleisesti käsitettä ominaisuustieto. 

Millaisia paikkatietoja metsätaloudessa hyödynnetään? 

Puuston tilaa kuvaava perinteinen käsite on metsikkökuvio. Metsikkökuvio on mitä suurimmissa määrin myös paikkatietoa; se pyritään yleensä rajaamaan siten, että se edustaa maantieteellisestä näkökulmasta tarkasteluna mahdollisimman homogeenista osaa puustosta. Metsikkökuvion ominaisuustietoja ovat mm. tieto alueella vallitsevasta metsätyypistä, metsän kehitysluokasta ja korjuukelpoisuudesta. Metsikkökuvion puustotiedot esitetään yleensä ns. erillisinä puusto-ositteina siten, että jokainen puulaji muodostaa oman puusto-ositteensa.  

Metsikkökuviota voidaan hyödyntää kestävän metsätalouden näkökulmasta mm. erilaisia luontoarvoja turvaavien suojavyöhykkeiden määrittelyssä tai muutoin erityistä huomiota vaativien kohteiden rajaamisessa. Metsikkökuvion avulla voidaan myös jättää jokin haluttu alue kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle määrittelemällä sille täydellinen toimenpidekielto.   

Kestävässä metsätaloudessa hyödynnetään laajasti myös erilaisia julkishallinnon tuottamia ympäristön tilaa kuvaavia paikkatietoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Suomen ympäristökeskukselta saatavat tiedot luonnonsuojelulailla (9/2023) suojelluista alueista, Museovirastolta saatavat tiedot muinaismuistolailla (265/1963) suojelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Suomen Metsäkeskukselta saatavat tiedot metsälain (1093/1996) 10§:n perusteella suojeltavista kohteista.   

Julkisesti saatavilla olevien paikkatietoaineistolähteiden lisäksi käytettävissä on erilaisten sopimusten avulla hankittuja paikkatietoaineistoja. Tällaisia aineistoja ovat mm. uhanalaisiksi luokiteltujen eliölajien sijaintitietoja sisältävä paikkatietoaineisto ja ns. poronhoidon paikkatietoaineistot. 

Edellä mainittujen paikkatietoaineistolähteiden lisäksi suunnittelijan on mahdollista tallentaa paikkatietoa maastossa erillistä mobiilisovellusta hyödyntäen. Tällöin puhutaan ns. paikkatietomerkinnästä. Paikkatietomerkinnän avulla kartalle voidaan merkitä esimerkiksi FSC-sertifikaatin edellyttämiä uudistusalojen säästöpuuryhmiä tai vaikkapa riistatiheiköksi soveltuvia alueita.   

Tausta-aineistoina käytetään jo edellä mainitun maastokartan lisäksi myös erilaisten kaukokartoitusmenetelmien avulla tuotettuja tausta-aineistoja. Perinteinen metsätaloudessa käytettävä kaukokartoitusmenetelmin tuotettu tausta-aineisto on vääräväri-ilmakuva, jonka avulla voidaan mm. erotella havu- ja lehtipuuvaltaisia alueita toisistaan. Uudempaa perua on ns. kasvillisuuden korkeusmalli, jonka avulla voidaan puolestaan tarkastella mm. puuston pituuden eroavaisuuksia. 

Automatisoidut paikkatietoanalyysit luontoarvoja turvaamassa

Paikkatietoja on mahdollista hyödyntää myös muuten kuin visuaalisesti kartalta tarkastelemalla. Tarkasteltaessa paikkatietoja tietojärjestelmäavusteisesti, puhutaan paikkatietoanalyysista. Ja tämä kun tehdään tietojärjestelmässä automaattisesti, puhutaan automatisoidusta paikkatietoanalyysista.  

Yksikertaisimmillaan paikkatietoanalyysi tarkoittaa sitä, että halutaan saada tieto siitä, millaisia paikkatietoja tarkastelun kohteena olevassa sijainnissa on, ja millaisia suhteita paikkatietokohteilla on toisiinsa nähden. Tällainen paikkatietoanalyysi on nimeltään päällekkäisyysanalyysi.   

Automatisoidun paikkatietoanalyysin avulla on mahdollista tuottaa lisätietoja metsikkökuviolle kolmansien osapuolten paikkatietoaineisoihin perustuen.

Metsätalouden suunnittelun kontekstissa paikkatietoanalyyseja voidaan hyödyntää monissa eri metsäsuunnitteluprosessin vaiheissa. Ensimmäinen hyödyntämispaikka tulee vastaan tilanteessa, jossa suunnittelija ylläpitää tai täydentää metsikkökuvion tietoja. Automatisoidun paikkatietoanalyysin avulla on mahdollista tuottaa lisätietoja metsikkökuviolle kolmansien osapuolten paikkatietoaineisoihin perustuen. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa metsikkökuvio sijaitsee pohjavesialueella tai asemakaavoitetulla alueella. Tämä tieto voidaan tuottaa automatisoidusti metsikkökuvion ominaisuustiedoksi käyttäjän muokatessa kuviota.  

Toinen merkittävä hyödyntämispaikka liittyy tilanteeseen, jossa kuviolla olevat puut on päätetty myydä puunostajalle ja metsikkökuviosta on muodostettu ns. leimikkokuvio. Myös tällöin toteutetaan sarja erilaisia automatisoituja paikkatietoanalyyseja. Näiden analyysien avulla pyritään varmistamaan se, että leimikko voidaan korjata turvallisesti luontoarvoja vaarantamatta. Leimikon muodostamiseen liittyvässä automatisoidussa paikkatietoanalyysissa tarkastellaan mm. leimikon sijaintia suhteessa sähkölinjoihin ja petolintujen pesiin. Analyysi varmistaa lisäksi sen, että leimikolta korjattavalle puulle on määritelty varastopaikka ja että pääsy leimikolle (ajoura) on asianmukaisesti osoitettu.   

Artikkeli Paikkatiedon laadun merkitys metsäsuunnittelussa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.