SOTKA-levähdysalueverkostossa on toistaiseksi 64 kohdetta eri puolilta Suomea. Vapaaehtoisesti rauhoitettujen alueiden verkosto takaa, että vesilinnuilla on syksyllä riittävästi ruokailu- ja levähdysalueita. Näin vesilinnut viipyvät pidempään Suomessa ja ovat paremmassa kunnossa muuttomatkaa ja seuraavan vuoden pesintää varten. Immalanjärvellä levähtää parhaina syksyinä satamäärin vesilintuja, joten se on arvokas lisä verkostoon.

Sopimuksen myötä Immalanjärven kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen laatuun ja vesilintukantojen hyvinvointiin. ”Tornatorille on tärkeää tehdä yhteistyötä metsästys- ja luontojärjestöjen kanssa tavalla, joka tukee sekä riistakantojen elinvoimaa että luonnon monimuotoisuutta. Näemme tällaisen yhteistyön luontevana osana vastuullista maanomistusta”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.

”Vesilintujen syysmuutonaikaiset SOTKA-levähdysalueet ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten metsästäjät osallistuvat vastuulliseen riistanhoitoon. Vapaaehtoisesti rauhoitetut alueet pidentävät lintujen viipymistä Suomessa sekä parantavat niiden kuntoa ja selviämistä. Tämä tukee pitkällä aikavälillä elinvoimaisia ja kestävän metsästyksen mahdollistavia vesilintukantoja”, sanoo Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

SOTKA-levähdysaluehanke on osa maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimaa SOTKA-kokonaisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteistyönä.

Lisätiedot:

Heikki Myöhänen, ympäristöpäällikkö, Tornator Oyj, puh. 0504412253, etunimi.sukunimi@tornator.fi

SOTKA-levähdysaluehankkeen sivut: www.vesilinnut.fi

Artikkeli Tornator, Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi sopivat SOTKA-levähdysalueesta Imatralla julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Neuvottelut liittyivät yhtiön tavoitteeseen yksinkertaistaa toimintatapoja ja parantaa tuottavuutta yhtiön toiminnassa. Päätöksen mukaisesti Tornator luopuu omien metsureiden käytöstä ja siirtyy jatkossa käyttämään yksinomaan sopimusurakoitsijoita.

Päätös koskee useita pitkään Tornatorilla työskennelleitä ammattilaisia. Kiitämme metsureitamme heidän työpanoksestaan yhtiön palveluksessa.

Artikkeli Muutosneuvottelujen lopputuloksena Tornator irtisanoi kahdeksan metsuriaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Tornatorille Kotka-Jukolassa mukanaolo on luonteva osa yhtiön vastuullista roolia suomalaisissa metsissä. Tornator on merkittävä maanomistaja Kotkan seudulla, ja suunnistus on monelle metsäammattilaiselle ja metsissä työskentelevälle tuttu harrastus.

– Suunnistus yhdistää metsän, liikunnan ja luonnonlukutaidon ainutlaatuisella tavalla. Se on kestävä ja luontoa kunnioittava liikuntamuoto, joka sopii hyvin Tornatorin arvoihin ja metsien pitkäjänteiseen hoitoon, Tornatorin joukkueiden kokoonpanija ja yhtiön talousjohtaja Antti Siirtola kertoo.

– Kotka-Jukolan 2026 slogan ”Elämää metsästä” korostaa Jukolan viestin ydintä – metsän ja suunnistuksen merkitystä fyysisenä, henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena. Metsä ei ole vain kilpailupaikka, vaan se on elämää antava, kehittävä ja syvästi koettava ympäristö. Metsänomistajat, kuten Tornator, ovat Jukolalle erityisen tärkeä sidosryhmä; viestihän suunnistetaan osittain heidän metsissään. Tornatoria ja Kotka-Jukolaa yhdistää vahvasti myös vastuullisuus, joten on luontevaa saada juuri Tornator mukaan ankkuriosuuden osuusisännäksi, sanoo Kotka-Jukolan myyntipäällikkö Jyrki Metsola.

Kilpailuviikonloppuun Tornator osallistuu myös omilla joukkueillaan: yhtiöllä on mukana kaksi Jukola-joukkuetta sekä yksi Venlojen viestin joukkue. Osallistuminen tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden yhteiseen liikunnalliseen haasteeseen sekä elämykseen ainutlaatuisessa tapahtumassa.

Perjantaina 12.6. yhtiö on mukana Merikeskus Vellamossa järjestettävässä Metsä Areena -paneelikeskustelussa. Tornatorin esittelyteltta löytyy myös kisakeskuksen esittelyalueelta koko kisaviikonlopun ajan.

Lisätietoja:

Antti Siirtola, talous- ja rahoitusjohtaja, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 773 0975

Jyrki Metsola, Kotka-Jukolan myyntipäällikkö, etunimi.sukunimi@jukola.fi, puh. 040 042 7796

Artikkeli Tornator Oyj Kotka-Jukolan ankkuriosuuden osuusisäntänä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Neuvottelujen aikana tarkasteltiin vaihtoehtoisia ratkaisuja toiminnan jatkamiseksi. Neuvotteluissa ei kuitenkaan noussut esiin sellaisia toiminnallisesti ja taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja, joiden perusteella yhtiö voisi luopua alkuperäisestä suunnitelmastaan.

Yhtiö on päättänyt, että Tornatorin oma metsuritoiminta päättyy viimeistään kuluvan metsänhoitokauden jälkeen. Vaihtoehtona irtisanomiselle Tornator tarjoaa metsureille vapaaehtoista eropakettia, joka on yhtiön metsurin vuotuisen keskipalkan suuruinen.

Yhtiö on myös sitoutunut tukemaan muutoksen kohteena olevia työntekijöitä työllistymään paikallisten sopimusurakoitsijoidensa palvelukseen, sillä metsänhoitotyöt eivät ole vähenemässä. 

Lisätiedot: Heikki Penttinen, operaatio- ja kehitysjohtaja, puh. 040 900 3435, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 232 miljoonaa euroa ja taseen koko noin 4 miljardia euroa. Konserni työllistää suoraan noin 190 henkilöä. Kaikkiaan yhtiön metsät työllistävät suoraan omaa henkilökuntaa sekä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään noin 1600 henkilötyövuoden verran. Emoyhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä.

Artikkeli Tornatorin muutosneuvottelut ovat päättyneet: yhtiö luopuu metsureistaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Viitekehyksessäkään ei tapahtunut suuria muutoksia, vaan siinä kuvataan Tornatorin toimintaa ja päämääriä koskien vastuullisen, ilmastoystävällisen metsätalouden harjoittamista. Kaksoissertifioinnin (FSC®* ja PEFC™) lisäksi Tornator on sitoutunut omien, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja monimuotoisuusohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen sekä erilaisiin kokonaisvastuullisuutta edistäviin toimenpiteisiin. 

Tornator on jo usean vuoden ajan hankkinut kaiken pitkäaikaisen rahoituksen vihreänä ja tätä käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Tornatorin vihreän rahoituksen viitekehyksen päivittämisessä toimi neuvonantajana SEB.

Samassa yhteydessä Tornator julkaisee pääomamarkkinapäivän esitysmateriaalin sekä vuosittain julkaistavan Green Finance Investor Letterin vuodelta 2025. Investor Letter on laadittu vielä edellisen viitekehyksen pohjalta, mutta täyttää myös uuden viitekehyksen raportointivaatimukset.

Lisätietoja:  CFO Antti Siirtola, puh. +358 40 773 0975

www.tornator.fi

Liitteet: 

Green Finance Framework 2026

S&P Second Party Opinion 2026

Green Finance Investor Letter 2025

Pääomamarkkinapäivien esitys

*FSC-lisenssikoodit: Suomi FSC-C123368, Viro FSC-C132610, Romania FSC-C132426

Artikkeli Tornatorilta uusi vihreän rahoituksen viitekehys. Pääomamarkkinapäivien materiaali myös saatavilla. julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Lue tehtävästä lisää ja lähetä hakemus 15.4.2026 mennessä.

Artikkeli Haku: määräaikainen suunnitteluasiantuntija Oulun seudulle julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Suunnitellun akkuvaraston teho on 5 megawattia (MW) ja energiakapasiteetti 10 megawattituntia (MWh). Akkuvarasto tukee sähköjärjestelmää erityisesti häiriötilanteissa ja parantaa koko järjestelmän toimitusvarmuutta. Lisäksi se auttaa tasapainottamaan uusiutuvan energiantuotannon luonnollista vaihtelua varastoimalla ja vapauttamalla sähköä tarpeen mukaan.

”Saarlammen akkuvarastohanke on hyvä esimerkki uusiutuvan energiajärjestelmän kehitystä tukevasta maankäytöstä.”, kertoo Tornatorin erityissuunnittelija Pasi Kiiskinen.

Hankkeella on paikallisen merkityksen lisäksi laajempi vaikutus koko sähköjärjestelmään. Kyseessä on useamman miljoonan euron investointi Imatralle.

”Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä kesän aikana, ja hankkeen arvioidaan valmistuvan marraskuun loppuun mennessä. Kohteen sijainti on hankkeen kannalta erinomainen, ja yhteistyö Tornatorin kanssa on mahdollistanut hankkeen sujuvan ja ammattimaisen etenemisen”, iloitsee Julius Maylett Forus Oy:ltä.

Lisätietoja:

Pasi Kiiskinen, erityissuunnittelija, Tornator Oyj, puh. 050 428 0799

Julius Maylett, Forus Oy, puh. 050 306 6053

Artikkeli Tornatorin maalle Imatralle on valmistumassa ensimmäinen sähköakkuvarasto julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Yhtiön perustamisen aikaan vuonna 2002 metsänhoitotöissä toimi noin 150 metsuria ja tällä hetkellä heitä on yhtiön palveluksessa enää 25.

Suunnitelmana on siirtyä käyttämään ainoastaan sopimusurakoitsijoita, jotka tänä päivänä tekevät jo yli 95 prosenttia yhtiön toteuttamista metsänhoitotöistä.  Omien metsureiden tekemät työt edustavat enää hyvin pientä osuutta metsänhoidosta, mutta hallinnollisesti työmäärä työn kausiluonteisuuden ja metsureiden maantieteellisen hajanaisuuden vuoksi sitoo suhteessa paljon toimihenkilöresursseja.

Yhtiö selvittää mahdollisuuksia toteuttaa osa mahdollisista vähennyksistä eläkejärjestelyin, sekä tarjoaa metsureille vapaaehtoisia irtisanoutumispaketteja irtisanomisen vaihtoehtona, mikäli metsuritoiminta lakkautetaan.

Metsänhoitotyöt Suomessa eivät ole häviämässä, ja metsureiden työtilanne Suomessa on poikkeuksellisen hyvä, sillä kokenutta ja osaavaa työvoimaa alalla on hyvin rajallisesti tarjolla. ”Uskomme, että valtaosa mahdollisesti irtisanottavista tulee halutessaan työllistymään paikallisten metsänhoitoyritysten palvelukseen jatkossa”, kertoo Tornatorin operaatio- ja kehitysjohtaja Heikki Penttinen. Tornator tiedottaa päätöksistä muutosneuvotteluiden päätyttyä.

Lisätiedot: Heikki Penttinen, operaatio- ja kehitysjohtaja, Tornator Oyj, puh. 040 900 3435, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 232 miljoonaa euroa ja taseen koko noin 4 miljardia euroa. Konserni työllistää suoraan noin 190 henkilöä. Kaikkiaan yhtiön metsät työllistävät suoraan omaa henkilökuntaa sekä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään noin 1600 henkilötyövuoden verran. Emoyhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä.

Artikkeli Tornator aloittaa muutosneuvottelut suunnitelmastaan oman metsuritoiminnan lakkauttamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Vuosikertomus koostuu seuraavista osioista: Tornator vuonna 2025, strategiaa käsittelevä Tornatorin suunta, vastuullisuus, hallinnointi ja tilinpäätös. Raportti on laadittu Global Reporting Initiativen Universal Standards -vaatimuksiin viitaten. Raportti sisältää konsernin tuloslaskelman ja taseen, jotka noudattavat IFRS-standardin vaatimuksia. Vuosikertomus on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. 

Vuosikertomus 2025

Annual Report 2025

Lisätietoja: 

Antti Siirtola, CFO, puh.+358 40 773 0975, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Tuija Luukkanen, yritysvastuupäällikkö, puh +358 40 502 9062, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Artikkeli Tornatorin vuosikertomus 2025 on julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Metsätalous aiheuttaa päästöjä vesistöihin, mikä johtaa vesistöjen tummumiseen, rehevöitymiseen ja vaikuttaa haitallisesti virtavesilajeihin. Metsätalouden vesistövaikutuksia on tärkeää pienentää, mutta yksittäinen metsänomistaja pystyy tekemään päätöksiä vain oman metsätilansa osalta. Vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää, että vesistöjen tilan parantamista voitaisiin tehdä valuma-alueiden tasolla.  

”Vesiensuojelun nykykäytännöt ovat maassamme melko tehottomia, eivätkä ne riitä pysäyttämään metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin. Yhteistyöllä Tornatorin kanssa haluamme osoittaa, että metsätalouden vesistökuormituksen pienentäminen onnistuu taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen kertoo. 

WWF, Tornator ja Ennallistajat Group tarkastelivat mallinnuksen avulla Tornatorin hallinnassa olevien valuma-alueiden vesistökuormitusta sekä eri toimia, joiden myötä kuormitusta voidaan vähentää. Kehitystyössä käytettävä malli on ennallistamisen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen Ennallistajat Groupin rakentama. 

Työssä mallinnettiin esimerkiksi metsähakkuiden, ojitusten ja lannoitusten vaikutuksia vesistöjen kuormitukseen sekä sitä, miten kuormitusta voidaan vähentää. Erityisen hyvät lähtökohdat työlle luo Tornatorin laaja maaomistus: yhtiö omistaa useita metsäalueita, jotka sijaitsevat samalla valuma-alueella, ja joista Tornatorin omistusosuus on yli 80 prosenttia. Tämä helpottaa toimenpiteiden toteutusta ja vesiensuojelun vaikuttavuuden seurantaa. 

Vesistökuorman hillitseminen ennallistamisen ja pintavalutuksen avulla

Tehokkain vesiensuojelumenetelmä on pintavalutus. Se tarkoittaa, että kuormitusta aiheuttavan alueen ja vesistön väliin jätetään maa-alue, niin sanottu pintavalutuskenttä, joka sieppaa sade- ja sulamisvesien mukana huuhtoutuvat ravinteet, humuksen ja kiintoaineksen.  

Pintavalutuskentän koko mitoitetaan sille huuhtoutuvan vesimäärään mukaan. Tehokas pintavalutus tapahtuu esimerkiksi luonnontilaisella tai ennallistetulla suolla. Suo toimii vesiensuojelussa sitä tehokkaammin, mitä luonnontilaisempi se on ja mitä suurempi se on suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen. Suo suodattaa metsän käsittelyn aiheuttamaa kuormitusta myös tulevien hakkuiden yhteydessä, eli se jää paikalleen pysyvästi. 

“Pintavalutuskentissä merkittävää on myös se, että ne voivat tukea suoluonnon monimuotoisuuden palautumista. Kun vettä ohjataan takaisin ojitetuille soille, suon luontainen vesitalous alkaa elpyä ja samalla syntyy jälleen elinympäristöjä suolajistolle. Näin vesiensuojelutoimilla voidaan parhaimmillaan tuottaa monimuotoisuushyötyjä lähes ilman lisäkustannuksia”, toteaa Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen. 

“Vesiensuojelun tehostaminen tapahtuu aivan luonnostaan, kunhan vesi saadaan palautettua takaisin soille. Luonnontilaiset suot toimivat ikään kuin valuma-alueen pesusieninä, jotka pidättävät vettä ja samalla suodattavat siitä vesistöjä kuormittavia ravinteita ja kiintoainetta”, Ennallistajat Groupin toimitusjohtaja Jani Antila kertoo. 

Mallinnuksen avulla paikannettiin 6 200 hehtaarin pilottialueella Lieksassa potentiaalisia ennallistettavia soita yhteensä noin 180 hehtaaria. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä voidaan poistaa lähes kaikki valuma-alueelta purkautuva metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Esimerkiksi yhdellä tarkastelulla kohteella metsätalouden kuormitus väheni mallin mukaan typen osalta 97 ja fosforin osalta 94 prosenttia.

Mallissa huomioidaan Tornatorin suunnitellut metsänhoitotoimet, kuten hakkuut ja maanmuokkaukset, joiden aiheuttama ravinnekuormitus arvioidaan uusimpien tutkimustulosten mukaisesti. Paikkatietopohjainen malli huomioi veden virtausreitit, joiden varrelta voidaan tarkastella kuormitustilannetta kussakin kohdassa. 

“Mallin avulla pystymme jatkossa priorisoimaan ja kohdentamaan vesiensuojelutyötä kaikkein tärkeimmille alueille sekä arvioimaan tarvitaanko pintavalutuskenttien lisäksi muita toimia. Mallin avulla voimme analysoida jo tehtyjen tai suunniteltujen toimien vaikuttavuutta. Mallista saatavat hyödyt ovat merkittävät, ja se on helposti skaalattavissa suurillekin alueille”, Antila kertoo. 

”Muut metsätalouden toimijat Suomessa eivät ole tietojemme mukaan käyttäneet tätä lähestymistapaa metsien käsittelyn haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, mutta metsäalalla kiinnostus asiaan on kasvamassa”, Mai Suominen sanoo. 

Soiden ennallistamista, pintavalutuskenttiä ja kuormitusta pidättäviä kosteikkoja tehdään jo nyt eri puolilla Suomea, mutta tyypillisesti julkisrahoitteisissa hankkeissa.  

Pintavalutuskenttien yleistymisen esteenä on rahoituksen ja tiedon puute. Ennallistajat Groupin kehittämän mallin avulla pystytään kohdentamaan vesiensuojelutoimet siten, että puun tuotannosta ei ole välttämätöntä tinkiä. Lisäksi tarvitaan henkilöitä ja tahoja, jotka pystyvät koordinoimaan toimia kokonaisella valuma-alueella. Tornatorin ja WWF:n yhteistyössä luotiin valmis malli yhdessä Ennallistajat Groupin kanssa metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Seuraavaksi kehitetään pintavalutuksen suunnitteluun ja oikeaan mitoitukseen sopivat ohjeistukset ja työkalut, jotka soveltuvat metsänhoidon jokapäiväiseen suunnitteluun.   

WWF ja Tornator tekevät yhteistyötä metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseksi vuosien 2025–2027 aikana. Yhteistyössä kartoitetaan metsätalouden vesiensuojelun nykykäytäntöjä ja käytössä olevia vesiensuojeluaineistoja sekä metsäsuunnittelun työkaluja. Yhteistyössä on hankittu Ennallistajat Groupilta palveluna kehitystyötä metsätalouden vesistökuormituksen mallintamiseen. 

Lue Ylen juttu

Lisätietoja:

johtava metsäasiantuntija Mai Suominen, p. 050 322 4363, mai.suominen@wwf.fi 
ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen, p. 050 441 2253, heikki.myohanen@tornator.fi  
toimitusjohtaja Jani Antila, p. 050 385 6247, jani.antila@ennallistajat.fi  

Artikkeli Uuden mallinnuksen avulla mitattavuutta metsätalouden vesiensuojeluun  julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.