Neuvottelut liittyivät yhtiön tavoitteeseen yksinkertaistaa toimintatapoja ja parantaa tuottavuutta yhtiön toiminnassa. Päätöksen mukaisesti Tornator luopuu omien metsureiden käytöstä ja siirtyy jatkossa käyttämään yksinomaan sopimusurakoitsijoita.

Päätös koskee useita pitkään Tornatorilla työskennelleitä ammattilaisia. Kiitämme metsureitamme heidän työpanoksestaan yhtiön palveluksessa.

Artikkeli Muutosneuvottelujen lopputuloksena Tornator irtisanoi kahdeksan metsuriaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Tornatorille Kotka-Jukolassa mukanaolo on luonteva osa yhtiön vastuullista roolia suomalaisissa metsissä. Tornator on merkittävä maanomistaja Kotkan seudulla, ja suunnistus on monelle metsäammattilaiselle ja metsissä työskentelevälle tuttu harrastus.

– Suunnistus yhdistää metsän, liikunnan ja luonnonlukutaidon ainutlaatuisella tavalla. Se on kestävä ja luontoa kunnioittava liikuntamuoto, joka sopii hyvin Tornatorin arvoihin ja metsien pitkäjänteiseen hoitoon, Tornatorin joukkueiden kokoonpanija ja yhtiön talousjohtaja Antti Siirtola kertoo.

– Kotka-Jukolan 2026 slogan ”Elämää metsästä” korostaa Jukolan viestin ydintä – metsän ja suunnistuksen merkitystä fyysisenä, henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena. Metsä ei ole vain kilpailupaikka, vaan se on elämää antava, kehittävä ja syvästi koettava ympäristö. Metsänomistajat, kuten Tornator, ovat Jukolalle erityisen tärkeä sidosryhmä; viestihän suunnistetaan osittain heidän metsissään. Tornatoria ja Kotka-Jukolaa yhdistää vahvasti myös vastuullisuus, joten on luontevaa saada juuri Tornator mukaan ankkuriosuuden osuusisännäksi, sanoo Kotka-Jukolan myyntipäällikkö Jyrki Metsola.

Kilpailuviikonloppuun Tornator osallistuu myös omilla joukkueillaan: yhtiöllä on mukana kaksi Jukola-joukkuetta sekä yksi Venlojen viestin joukkue. Osallistuminen tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden yhteiseen liikunnalliseen haasteeseen sekä elämykseen ainutlaatuisessa tapahtumassa.

Perjantaina 12.6. yhtiö on mukana Merikeskus Vellamossa järjestettävässä Metsä Areena -paneelikeskustelussa. Tornatorin esittelyteltta löytyy myös kisakeskuksen esittelyalueelta koko kisaviikonlopun ajan.

Lisätietoja:

Antti Siirtola, talous- ja rahoitusjohtaja, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 773 0975

Jyrki Metsola, Kotka-Jukolan myyntipäällikkö, etunimi.sukunimi@jukola.fi, puh. 040 042 7796

Artikkeli Tornator Oyj Kotka-Jukolan ankkuriosuuden osuusisäntänä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Kun 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen kertoo lapsuutensa metsistä, hänen äänessään on samaa lämpöä kuin silloin, kun hän puhuu urheilu-uransa merkittävimmistä hetkistä. Metsät eivät olleet Raitasen suvulle vain maa alueita: ne olivat osa sukupolvien ketjua ja arjen työtä Karstulan maisemissa.

Kesäkuussa 2025 suvun metsätilat löysivät uuden omistajan, kun metsätilakaupat tehtiin Tornatorin kanssa. Päätös syntyi harkiten, yhdessä ja perheen arvoihin nojaten.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kuva: Topi Raitanen

Satojen vuosien historia metsän ja työn ympärillä

”Isäni suku on omistanut metsää ja peltoa Karstulan alueella jo useiden sukupolvien ajan”, kertoo Raitanen.

Aikoinaan suvun kantatila siirtyi eteenpäin perintönä tai jakautui pienemmiksi kokonaisuuksiksi, kun useampi perillinen halusi jatkaa maanviljelyä. 1960–70 lukujen taitteessa isän isovanhemmat lopettivat omistamansa tilan karjanpidon ja muuttivat kaupunkiin. Pellot jatkoivat elämäänsä sukulaisten hoidossa. Isoäidin puolelta metsät jaettiin 70-luvun lopulla isoäidin ja hänen veljensä kesken.

”Isoäiti ja isoisäni kuitenkin ostivat 1980-luvulla mummin Kanadassa asuvalta veljeltä hänen omistuksessaan olleet metsät. Näin metsäpinta-alaa kertyi yhteensä liki 100 hehtaarin verran”, Raitanen jatkaa.

Papan perintö oli aktiivisen metsänhoidon ja pitkän aikavälin ajattelun malli

Topin pappa teki työuransa metsäteollisuudessa puunhankinnan ja -korjuun esimiestehtävissä.

”Pappani oli henkeen ja vereen metsämies”, Raitanen muistelee ja jatkaa ”Miltei kaiken vapaa-aikansa hän halusi käyttää kohtuullisen ajomatkan päässä sijainneiden omien metsätilojen tarjoamissa metsätöissä joko pottiputken ja raivaussahan kanssa taimikoissa tai sitten tekemässä kasvatusmetsissä harvennushakkuita moottorisahan kanssa.”

Tilan päätehakkuuleimikot tehtiin kuitenkin aina pystykauppoina. Ja kun isovanhempien voimat iän myötä hiipuivat, töitä alettiin ostaa entistä enemmän ulkopuolisilta metsäpalvelujen tuottajilta. Silti perinne vastuullisesta ja aktiivisesta metsänhoidosta jäi perheeseen vahvasti elämään.

”Pappa oli henkeen ja vereen metsien hoitaja. Metsien hyvä kunto oli hänelle kunnia-asia,” Topi kertoo. ”Hän uskoi siihen, että pitkäjänteinen hoito hyödyttää kaikkia niin omistajaa, teollisuutta kuin koko kansantaloutta.”

Seuraava sukupolvi päätöksen edessä

Papan kuoleman jälkeen metsät jakautuivat useammalle omistajalle. Kun myös Topin isoäiti menehtyi, omistajia oli jo kuusi ja kolmessa eri sukupolvessa. Kukaan ei asunut tilojen lähellä, eikä aktiivisen metsänomistajan rooli ollut kenellekään realistinen. Lisäksi metsien markkina-arvon nousu vaikeutti ajatusta osuuksien lunastamisesta suvun sisällä. Myöskään yhteismetsä tai metsäyhtymä ei tuntunut toimivalta vaihtoehdolta omistajien erilaisten elämäntilanteiden ja tavoitteiden vuoksi.

”Emme myöskään halunneet, että joku meistä joutuisi ottamaan ison taloudellisen riskin lunastaakseen muut omistajat ulos,” Topi sanoo. Samaan aikaan pesän osakkaat kuitenkin halusivat, että perintömetsät säilyisivät hyvissä käsissä ja metsätalouskäytössä, mikä olisi ollut tärkeää myös papalle.

Oikea ostaja löytyi selkeyden, ammattitaidon ja luottamuksen perusteella

Suvun metsäasiantuntijana toiminut Topin isä kartoitti ostajaehdokkaita ja keräsi tarjoukset tila-arvion perusteella. Kiinnostusta löytyi runsaasti sekä yksityisiltä että instituutioilta. Tornator erottui joukosta alusta lähtien. ”Tornatorin kanssa yhteistyö oli suoraviivaista ja selkeää heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen,” Topi kertoo. ”Saimme tietää, miten prosessi etenee, milloin maastokäynti tehdään ja milloin saamme sitovan tarjouksen. Muilla ostajilla aikataulut venyivät turhaan.”

Kauppa eteni sovitusti, ilman ylimääräisiä kuluja ja markkinatason mukaisella hinnalla. Yhtä tärkeäksi kuin hinta, nousi tunne siitä, että metsien hoito jatkuu vastuullisena, pitkäjänteisenä ja metsätalouskäytössä.

”Tiesimme, että metsät hoidetaan Tornatorilla hyvin. Se toi papan ja mummin metsien perineille jäsenille mielenrauhaa.”

”Toivon tarinamme auttavan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia”

Raitasen perheelle metsätilojen myynti ei ollut vain taloudellinen ratkaisu. Se oli päätös luopua suvun pitkästä perinnöstä, mutta samalla päätös varmistaa metsille hyvä tulevaisuus. ”Moni perhe saattaa olla tässä samassa tilanteessa kuin meidän perheemme oli metsäperinnön äärellä. Siksi haluan jakaa tarinaamme”, Topi sanoo lopuksi.

Kuka hän on?
Topi Raitanen

• 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari
• Alun perin Tuusulasta ja nyt Oulusta kotoisin oleva entinen metsänomistaja
• Myi sukunsa kolme metsätilaa Karstulasta Tornatorille kesäkuussa 2025
• Omisti osan tiloista isoisältään saamansa perinnön kautta ja oli myös isoäitinsä kuolinpesän osakas

Artikkeli Halusimme metsille hyvän tulevaisuuden julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Mistä metsätilan hinta koostuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

Metsätilan hinta muodostuu kolmesta pääkomponentista: puuston arvosta, maan arvosta ja kiinteistön erityisominaisuuksista. Puusto muodostaa tyypillisesti suurimman osan kiinteistön kokonaisarvosta, erityisesti hyvin hoidetuilla ja hakkuukypsillä tiloilla.

Maan arvo määräytyy kasvupaikan laadun, maaperän ja ilmasto-olosuhteiden perusteella. Hyvät kasvupaikat tuottavat nopeammin kasvavaa ja laadukkaampaa puustoa, mikä nostaa kiinteistön arvoa pitkällä aikavälillä. Sijainti vaikuttaa merkittävästi sekä puuston että maan arvoon – lähellä teollisuutta ja hyviä kuljetusreittejä sijaitsevat metsätilat ovat arvokkaampia.

Erityisominaisuudet, kuten vesistöt, rantatonttimahdollisuudet tai tuulivoimapotentiaali, voivat nostaa kiinteistön arvoa huomattavasti. Myös tiestön kunto ja saavutettavuus vaikuttavat suoraan siihen, kuinka helposti ja kustannustehokkaasti metsää voidaan hoitaa ja hyödyntää.

Miten puuston arvo määritetään metsätilan ostotarjouksessa?

Puuston arvon määrittäminen perustuu puulajien sekä puuston iän, laadun ja kasvupaikan analysointiin. Me Tornatorilla arvioimme puuston potentiaalia kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon sekä nykyisen puumäärän että tulevaisuuden kasvumahdollisuudet.

Puulajit vaikuttavat merkittävästi arvoon – kuusi, mänty ja koivu ovat pääpuulajeja, joilla on erilaiset käyttökohteet ja arvot. Puuston ikä määrittää, onko kyseessä nuori kasvava metsä vai hakkuukypsä puusto. Laadulla tarkoitetaan puiden kuntoa, suoruutta sekä mahdollisia vikoja tai tuhoja.

Kasvupaikka vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti puusto kasvaa ja millaista laatua se tuottaa. Tuoreiden ja lehtomaisen kankaiden puustot kasvavat yleensä nopeammin kuin kuivien maiden puustot. Tornator hyödyntää digitaalisia työkaluja ja metsävaratietoja puuston potentiaalin arvioinnissa, mikä mahdollistaa tarkan ostotarjouksen tekemisen.

Mikä vaikutus sijainnilla ja saavutettavuudella on metsätilan hintaan?

Sijainti ja saavutettavuus ovat kriittisiä tekijöitä metsätilan hinnoittelussa. Etäisyys teollisuudesta, hyvistä teistä ja satamista vaikuttaa suoraan kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta kiinteistön arvoon.

Tornator ostaa erityisesti kiinteistöjä ydinalueiltaan Pohjois-Karjalasta, Etelä-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Kymenlaaksosta, Kainuun eteläosista sekä Oulun ja Kemin seuduilta. Näillä alueilla sijainti on strategisesti hyvä metsäteollisuuden näkökulmasta.

Tiestön kunto vaikuttaa merkittävästi korjuuolosuhteisiin ja sitä kautta kiinteistön arvoon. Hyvä tiestö mahdollistaa tehokkaan puunkorjuun ja vähentää kuljetuskustannuksia. Myös maastonmuodot ja maaperä vaikuttavat siihen, kuinka helposti metsäkoneilla pääsee liikkumaan alueella.

Alueelliset hintaerot johtuvat kysynnän ja tarjonnan vaihteluista sekä paikallisesta teollisuudesta. Teollisuuden läheisyydessä sijaitsevat metsätilat ovat yleensä arvokkaampia lyhyempien kuljetusmatkojen vuoksi.

Miten markkinatilanne vaikuttaa metsätilan hintaan?

Markkinatilanne vaikuttaa metsätilan hintoihin kysynnän ja tarjonnan kautta. Kun metsäteollisuuden tilanne on hyvä ja puulle on vahva kysyntä, myös metsätilojen hinnat pysyvät korkealla tasolla.

Me Tornatorilla seuraamme jatkuvasti markkinatilannetta ja metsäteollisuuden kehitystä. Taloudellinen tilanne, vientinäkymät ja kansainväliset markkinat vaikuttavat kaikki metsäteollisuuden kysyntään ja sitä kautta metsätilojen arvoihin.

Myös sijoittajien kiinnostus metsäkiinteistöjä kohtaan vaikuttaa hintoihin. Metsätilat nähdään pitkäaikaisena ja vakaana sijoituskohteena, mikä pitää kysyntää yllä. Institutionaaliset sijoittajat ja yksityiset metsänomistajat kilpailevat samoista kohteista.

Kestävän metsätalouden merkitys kasvaa jatkuvasti, mikä nostaa hyvin hoidettujen ja kaksoissertifioitujen metsien arvoa. Tornatorin kaikki metsät tulevat kaksoissertifikaatin piiriin ostohetkestä lähtien, mikä takaa kestävän metsänhoidon jatkumisen.

Miten Tornator tekee ostotarjouksia metsätiloista käytännössä?

Ostotarjouksen tekeminen alkaa asiantuntijan maastokäynnillä, jossa kiinteistö ja sen puusto arvioidaan perusteellisesti. Tornatorin metsäasiantuntijat käyttävät digitaalisia työkaluja ja metsävaratietoja tarkan analyysin tekemiseen.

Maastokäynnillä mitataan ja arvioidaan puuston määrä, laatu ja ikäjakauma. Samalla tarkastellaan kasvupaikan ominaisuuksia, korjuuolosuhteita ja tiestön kuntoa. Nämä kaikki tiedot vaikuttavat lopulliseen ostotarjoukseen.

Analyysivaiheessa yhdistetään maastohavainnot markkinatietoihin ja hinnoittelumalleihin. Tornator pystyy tekemään ostopäätöksen nopeasti, joskus jopa 2–3 viikon aikataululla. Tarjous perustuu aina asiantuntijan arvioon ja huomioi kiinteistön kaikki arvotekijät.

Ostotarjouksen saatuaan metsänomistaja voi harkita sitä rauhassa. Jos tarjous hyväksytään, metsätilan myyminen Tornatorille etenee sujuvasti kaupantekoon asti. Maksamme koko kauppasumman heti kaupanteon yhteydessä, eikä myyjälle koidu kuluja kaupanteosta.

Metsätilan hinnoittelu on monimutkainen prosessi, jossa yhdistyvät puuston arvo, maan potentiaali ja markkinatilanne. Tornatorin asiantuntemus ja pitkä kokemus kestävästä metsätaloudesta mahdollistavat kilpailukykyisten ostotarjousten tekemisen. Jos harkitset metsätilasi myymistä, ota yhteyttä meihin saadaksesi asiantuntijan arvion kiinteistösi arvosta.

Teksti on tuotettu tekoälyn avustuksella.

Artikkeli Miten metsätilan hinta määräytyy? julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Neuvottelujen aikana tarkasteltiin vaihtoehtoisia ratkaisuja toiminnan jatkamiseksi. Neuvotteluissa ei kuitenkaan noussut esiin sellaisia toiminnallisesti ja taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja, joiden perusteella yhtiö voisi luopua alkuperäisestä suunnitelmastaan.

Yhtiö on päättänyt, että Tornatorin oma metsuritoiminta päättyy viimeistään kuluvan metsänhoitokauden jälkeen. Vaihtoehtona irtisanomiselle Tornator tarjoaa metsureille vapaaehtoista eropakettia, joka on yhtiön metsurin vuotuisen keskipalkan suuruinen.

Yhtiö on myös sitoutunut tukemaan muutoksen kohteena olevia työntekijöitä työllistymään paikallisten sopimusurakoitsijoidensa palvelukseen, sillä metsänhoitotyöt eivät ole vähenemässä. 

Lisätiedot: Heikki Penttinen, operaatio- ja kehitysjohtaja, puh. 040 900 3435, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Tornator on johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö Euroopassa. Se omistaa metsiä Suomen lisäksi Virossa ja Romaniassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2025 noin 232 miljoonaa euroa ja taseen koko noin 4 miljardia euroa. Konserni työllistää suoraan noin 190 henkilöä. Kaikkiaan yhtiön metsät työllistävät suoraan omaa henkilökuntaa sekä yrittäjiä ja heidän työntekijöitään noin 1600 henkilötyövuoden verran. Emoyhtiön omistajat ovat suomalaisia, pääosin institutionaalisia sijoittajia. Tornatorin missio on luoda kestävää hyvinvointia metsästä.

Artikkeli Tornatorin muutosneuvottelut ovat päättyneet: yhtiö luopuu metsureistaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Viitekehyksessäkään ei tapahtunut suuria muutoksia, vaan siinä kuvataan Tornatorin toimintaa ja päämääriä koskien vastuullisen, ilmastoystävällisen metsätalouden harjoittamista. Kaksoissertifioinnin (FSC®* ja PEFC™) lisäksi Tornator on sitoutunut omien, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja monimuotoisuusohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen sekä erilaisiin kokonaisvastuullisuutta edistäviin toimenpiteisiin. 

Tornator on jo usean vuoden ajan hankkinut kaiken pitkäaikaisen rahoituksen vihreänä ja tätä käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Tornatorin vihreän rahoituksen viitekehyksen päivittämisessä toimi neuvonantajana SEB.

Samassa yhteydessä Tornator julkaisee pääomamarkkinapäivän esitysmateriaalin sekä vuosittain julkaistavan Green Finance Investor Letterin vuodelta 2025. Investor Letter on laadittu vielä edellisen viitekehyksen pohjalta, mutta täyttää myös uuden viitekehyksen raportointivaatimukset.

Lisätietoja:  CFO Antti Siirtola, puh. +358 40 773 0975

www.tornator.fi

Liitteet: 

Green Finance Framework 2026

S&P Second Party Opinion 2026

Green Finance Investor Letter 2025

Pääomamarkkinapäivien esitys

*FSC-lisenssikoodit: Suomi FSC-C123368, Viro FSC-C132610, Romania FSC-C132426

Artikkeli Tornatorilta uusi vihreän rahoituksen viitekehys. Pääomamarkkinapäivien materiaali myös saatavilla. julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Mikä tekee metsätaloudesta vastuullista ja miksi se on tärkeää?

Vastuullinen metsätalous perustuu kolmeen kestävyyden näkökulmaan: ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Se tarkoittaa metsien hoitamista tavalla, joka turvaa metsäekosysteemien terveyden, tuottaa taloudellista hyötyä ja huomioi yhteiskunnan tarpeet. Vastuullinen lähestymistapa varmistaa, että metsät säilyvät elinvoimaisina ja tuottavina tuleville sukupolville.

Ekologinen kestävyys keskittyy luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ekosysteemipalveluiden ylläpitämiseen. Tämä tarkoittaa metsien luontaisten prosessien kunnioittamista ja elinympäristöjen säilyttämistä eri eliölajeille. Taloudellinen kestävyys varmistaa, että metsätalous on pitkäjänteisesti kannattavaa ja tuottavaa. Sosiaalinen vastuu huomioi metsien merkityksen virkistyskäytössä, työllisyydessä ja yhteisöjen hyvinvoinnissa.

Vastuullinen metsätalous on kriittinen ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä metsät sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat hiilivarastoina. Nuoret, nopeasti kasvavat metsät sitovat hiiltä tehokkaimmin, mikä korostaa oikein ajoitettujen hakkuiden ja tehokkaan uudistamisen merkitystä.

Miten metsäsertifiointi varmistaa kestävän metsänhoidon käytännöt?

Metsäsertifiointi takaa, että metsänhoito noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja kestävyysstandardeja. Kaksoissertifiointi yhdistää eri sertifiointijärjestelmien vahvuudet ja varmistaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsänhoidon. Sertifiointi toimii ulkopuolisena valvontana ja takaa, että metsänhoitokäytännöt täyttävät tiukat vastuullisuuskriteerit.

Meillä Tornatorissa kaikki metsät ovat kaksoissertifioituja, mikä tarjoaa vahvan perustan vastuullisen metsätalouden käytännöille. Sertifiointi edellyttää säännöllistä seurantaa ja raportointia metsien tilasta, hakkuumääristä ja luonnonhoidon toimenpiteistä. Se varmistaa, että hakkuut pidetään keskimäärin alle vuosittaisen kasvun, mikä turvaa metsien pitkäaikaisen tuottokyvyn.

Sertifiointijärjestelmät asettavat selkeät vaatimukset luonnon monimuotoisuuden huomioimiselle, vesiensuojelutoimille ja sosiaalisen vastuun kantamiselle. Ne edellyttävät myös jatkuvaa kehittämistä ja uusien kestävien menetelmien käyttöönottoa metsänhoidossa.

Millä tavoin luonnon monimuotoisuus suojellaan vastuullisessa metsätaloudessa?

Luonnon monimuotoisuuden suojelu toteutetaan monipuolisten menetelmien ja aktiivisen luonnonhoidon avulla. Suojavyöhykkeitä, elinympäristöjen säilyttämistä ja kohdennettuja ennallistamistoimia käytetään turvaamaan eri eliölajien säilymistä metsäekosysteemeissä. Monimuotoisuusohjelmat yhdistävät suojelun ja kestävän metsätalouden tavoitteet.

Monimuotoisuusohjelmamme tavoitteena on vuoden 2030 loppuun mennessä perustaa 5 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja ennallistaa vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä. Toteutamme vähintään 200 aktiivista metsä- ja vesielinympäristöjen parantamishanketta sekä lisäämme suojavyöhykkeiden määrää kaikissa metsänhoidon vaiheissa.

Erityishuomiota kiinnitetään paahteisten elinympäristöjen hoitoon, joissa elää noin 12 prosenttia kaikista uhanalaisista metsälajeista. Virtavesien ennallistaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa parantaa vesiekosysteemien tilaa ja tukee uhanalaisten vaelluskalojen säilymistä. Soiden ennallistaminen lisää hiilensidontaa ja palauttaa luonnollisia ekosysteemejä.

Kuinka digitalisaatio ja moderni teknologia tukevat kestävää metsänhoitoa?

Digitalisaatio mahdollistaa tarkemman seurannan ja tehokkaamman suunnittelun metsänhoidossa. Modernit työkalut auttavat metsien terveyden seurannassa, hakkuiden suunnittelussa ja ympäristövaikutusten minimoimisessa. Teknologia parantaa päätöksenteon laatua ja varmistaa toimenpiteiden oikean kohdentamisen.

Digitaaliset metsävaratiedot korvaavat perinteiset metsäsuunnitelmat ja tarjoavat reaaliaikaista tietoa metsien tilasta. Paikkatietojärjestelmät auttavat tunnistamaan arvokkaita elinympäristöjä ja suunnittelemaan suojavyöhykkeitä. Droonit ja satelliittikuvat mahdollistavat metsien tilan seurannan laajalta alueelta tehokkaasti.

Teknologian avulla voimme optimoida hakkuiden ajoitusta ja toteutusta niin, että metsien kasvupotentiaali hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Digitaaliset työkalut tukevat myös monimuotoisuuden seurantaa ja ennallistamistoimien vaikutusten arviointia pitkällä aikavälillä.

Miten varmistetaan metsien elinvoimaisuus ja terveys pitkällä aikavälillä?

Metsien pitkäaikainen elinvoimaisuus varmistetaan kestävän kasvun periaatteiden mukaisella metsänhoidolla ja jatkuvalla kehittämisellä. Oikein ajoitetut ja mitoitetut hakkuut, tehokas uudistaminen sekä jalostettujen taimien käyttö turvaavat metsien terveyden ja kasvun. Lannoitus ja metsänhoitotoimenpiteet toteutetaan metsien luontaisia kasvurytmejä kunnioittaen.

Meillä Tornatorissa toimintamalli perustuu vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Pidämme hakkuut keskimäärin alle vuosittaisen kasvun, mikä varmistaa metsävarojen säilymisen tuleville sukupolville. Lisäämme lahopuujatkumoa metsissämme sekä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ja sekapuustoisuuden määrää.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa vahvistaa pitkäaikaista sitoutumista kestäviin käytäntöihin. Jatkuva tutkimus ja kehitystyö auttavat löytämään uusia menetelmiä metsien terveyden ylläpitämiseksi muuttuvassa ilmastossa. Säännöllinen seuranta ja raportointi varmistavat, että tavoitteet toteutuvat ja toimintaa voidaan kehittää tarpeen mukaan.

Vastuullinen metsätalous on investointi tulevaisuuteen, joka takaa suomalaisten mahdollisuuden nauttia terveistä ja elinvoimaisista metsistä myös tulevaisuudessa. Haluatko tietää lisää vastuullisista metsänhoitokäytännöistämme? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme keskustellaksesi kestävän metsätalouden mahdollisuuksista.

Teksti on tuotettu tekoälyn avustuksella.

Artikkeli Miten vastuullinen metsätalous varmistaa metsien terveyden tuleville sukupolville? julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Mitä vastuullinen metsänhoitosuunnittelu tarkoittaa käytännössä?

Vastuullinen metsänhoitosuunnittelu yhdistää kolme keskeistä näkökulmaa: taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Meillä Tornatorissa tämä tarkoittaa, että jokainen metsänhoitotoimenpide suunnitellaan niin, että se tukee metsän pitkäaikaista terveyttä ja tuottavuutta samalla, kun luontoarvot säilyvät.

Käytännössä tämä näkyy siten, että pidämme hakkuut keskimäärin alle vuosittaisen kasvun ja toteutamme toimenpiteet aina metsän kasvua kunnioittaen. Suunnitteluprosessimme perustuu vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen, mikä mahdollistaa tarkan ja ennustettavan metsänhoidon.

Kaksoissertifiointimme takaa, että noudatamme korkeimpia kestävän metsänhoidon standardeja kaikissa toiminnoissamme. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelemme metsänhoitotoimenpiteemme puiden terveyden ja kasvun ehdoilla, huomioiden samalla monimuotoisuuden säilyttämisen ja lisäämisen.

Miten ympäristövaikutukset arvioidaan ennen metsänhoitotoimenpiteitä?

Ympäristövaikutusten arviointi alkaa perusteellisesta eliöstön ja vesistöjen kartoituksesta ennen minkään toimenpiteen aloittamista. Meillä Tornatorissa hyödynnämme moderneja menetelmiä ja työkaluja ympäristöriskien minimoimiseksi jokaisessa metsänhoitokohteessa.

Arviointiprosessi sisältää avainbiotooppien tunnistamisen, vesistövaikutusten huolellisen selvittämisen ja suojavyöhykkeiden suunnittelun. Kiinnitämme erityistä huomiota virtavesiin ja lähteisiin, sillä ne ovat tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille vaelluskaloille, kuten taimenelle ja lohelle.

Vesien suojelutoimet ovat keskeinen osa ympäristövaikutusten arviointia. Suunnittelemme suojavyöhykkeitä vesistöjen ympärille ja varmistamme ekosysteemipalveluiden säilymisen. Tornatorin monimuotoisuusohjelman mukaisesti toteutamme aktiivista luonnonhoitoa ja seuraamme toimenpiteiden vaikutuksia pitkäjänteisesti.

Miksi metsänhoitosuunnitelmassa huomioidaan monimuotoisuus ja luontoarvot?

Monimuotoisuus on metsäekosysteemin toimivuuden perusta, joka varmistaa metsien elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn muuttuviin olosuhteisiin. Tornatorin kymmenvuotisen monimuotoisuusohjelman tavoitteena on turvata ja lisätä metsien monimuotoisuutta ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja.

Integroimme luonnon huomioimisen metsänhoitotoimenpiteisiin tunnistamalla arvokkaita elinympäristöjä ja säilyttämällä lahopuujatkumoa metsissämme. Tavoitteenamme on vuoden 2030 loppuun mennessä perustaa 5 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita ja ennallistaa vähintään 3 000 hehtaaria suoelinympäristöjä.

Monimuotoisuuden huomioiminen tarkoittaa myös jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ja sekapuustoisuuden määrän lisäämistä metsissämme. Toteutamme vähintään 200 aktiivista metsä- ja vesielinympäristöjen parantamishanketta, jotka edistävät uhanalaisten metsä- ja suolajien sekä luontotyyppien tilaa.

Miten digitalisaatio ja teknologia tukevat vastuullista metsänhoitosuunnittelua?

Modernin teknologian rooli metsänhoitosuunnittelussa on tarkan ja kestävän suunnittelun varmistaminen. Tornatorissa hyödynnämme satelliittikuvia, drooneja, metsävaratietoja ja ennustusmalleja, jotka mahdollistavat entistä tarkemman suunnittelun ja seurannan.

Digitalisaation avulla pystymme analysoimaan metsävaratietoja tarkemmin ja ennustamaan metsien kehitystä pitkällä aikavälillä. Tämä auttaa meitä optimoimaan metsänhoitotoimenpiteitä niin, että saavutamme parhaan mahdollisen tuloksen sekä taloudellisesti että ekologisesti.

Teknologia tukee myös ympäristövaikutusten arviointia ja seurantaa. Voimme seurata monimuotoisuusvaikutuksia lähes reaaliaikaisesti ja säätää toimenpiteitämme tarpeen mukaan. Vastuullista metsätaloutta edistävä toimintamallimme perustuu vahvaan ympäristöosaamiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen.

Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös tehokkaan yhteistyön sidosryhmien kanssa sekä läpinäkyvän raportoinnin toimenpiteistämme. Jos haluat tietää lisää metsänhoitosuunnittelustamme, ota yhteyttä asiantuntijoihimme keskustellaksesi tarkemmin vastuullisesta metsänhoidosta.

Teksti on tuotettu tekoälyn avustuksella.

Artikkeli Miten metsänhoitotoimenpiteet suunnitellaan vastuullisesti? julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

FSC (Forest Stewardship Council®) on kansainvälinen, vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä, joka määrittää, miten metsää hoidetaan ja hyödynnetään vastuullisesti huomioiden luonto, ihmiset ja talous.  Sertifiointi ei siis tarkoita samaa kuin suojelualueen perustaminen.

Sertifikaatin noudattaminen perustuu FSC-standardiin, jossa on listattu tarkemmat periaatteet ja niiden indikaattorit, joita organisaation on noudatettava osoittaakseen hoitavansa metsiään FSC:n periaatteiden mukaisesti.

Metsänomistaja voi hakea sertifikaattia omasta tahdostaan. Puuta ostavat tahot voivat edellyttää sertifiointia, joten se on monellakin tapaa fiksu valinta talousmetsänomistajille. 

Tornator sai FSC-sertifikaatin käyttöönsä Suomessa vuonna 2014. FSC:n lisäksi Tornator noudattaa PEFC-sertifikaattia. Tornatorin metsät ovat 100 % kaksoissertifioituja.  

Fakta! Suomen metsistä on FSC-sertifioitu noin 12 % eli 2,5 miljoonaa hehtaaria. Noin kolmannes kaikesta FSC-sertifioidusta metsäalasta on Tornatorin omistuksessa.  

FSC-sertifiointi on keskeinen osa Tornatorin vastuullisuusstrategiaa. Sertifiointi tukee kokonaisvastuullisuustavoitteitamme, auttaa varmistamaan puun pitkäjänteisen saatavuuden sekä metsien arvon säilymisen myös tuleville sukupolville.    

Miten FSC:n valvonta ja auditointi toimivat?  

FSC-sertifiointi ei perustu omaan ilmoitukseen, vaan riippumattomaan valvontaan:  

• Sertifikaatin toteutumista tarkastetaan vuosittaisilla ulkoisilla auditoinneilla, jotka tekee riippumaton, akkreditoitu arvioija.  
• Auditoinneissa käydään läpi metsänhoidon käytännöt, dokumentaatio, kartta-aineistot ja maastokohteet.  Auditoija arvioi näiden perusteella otantaperusteisesti, kuinka hyvin organisaatio noudattaa FSC-standardin vaatimuksia.
• Mahdolliset poikkeamat kirjataan ja ne on korjattava määräajassa, jotta sertifikaatti säilyy.  
• FSC-standardi uudistuu säännöllisesti, ja metsänomistajan on päivitettävä toimintatapojaan uusien vaatimusten mukaisesti.  
• Tornatorin vuoden 2024 auditoinnissa ei todettu yhtään vakavaa poikkeamaa, mikä osoittaa sertifioinnin vaatimusten systemaattista toteutumista.  

Valvonta tekee FSC:stä luotettavan: se ei ole julistus, vaan jatkuva prosessi, jossa toiminnan on täytettävä riippumattomasti todistetut kriteerit.  

Mitä FSC edellyttää?  

1. Ekologiset vaatimukset

FSC määrittää selkeät reunaehdot sille, miten metsää voidaan käyttää niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy:  

• arvokkaiden elinympäristöjen ja avainbiotooppien suojelu  
• lahopuun säästäminen ja lisääminen  
• vesistöjen suojavyöhykkeet ja vesiensuojelu  
• uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja lintujen pesimäajan tarkempi huomiointi   
• kemikaalien käytön rajoitukset  
• monimuotoisuutta tukevat rakennepiirteet talousmetsissä  

FSC on siis tapa turvata luontoa myös siellä, missä metsää käytetään taloudellisesti.  

2. Sosiaaliset vaatimukset

FSC on poikkeuksellisen laaja sertifikaatti, sillä se ei keskity vain ekologisiin asioihin. Se sisältää vahvat sosiaaliset kriteerit:  

• työntekijöiden turvallisuus ja työnantajavelvoitteiden noudattaminen
• tilaajavastuun noudattaminen 
• paikallisyhteisöjen ja maanomistajien oikeudet  
• saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen  
• avoin vuorovaikutus ja palautekanavat metsätaloustoimista  

Tämä tekee FSC:stä aidosti kokonaisvaltaisen vastuullisuusjärjestelmän.  

3. Lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen 

Sertifiointi edellyttää, että metsänhoito on suunnitelmallista ja läpinäkyvää:  

• pitkän aikavälin metsäsuunnittelu  
• dokumentoidut hakkuut ja hoitotoimet  
• riippumattomat auditoinnit ja jatkuva parantaminen  
• vastuulliset korjuu- ja kuljetusprosessit  

 4. Jäljitettävyys koko tuotantoketjussa  

FSC-logon käyttäminen puutuotteessa edellyttää aina myös:  

• FSC Chain of Custody -sertifiointia  
• jokaisen yrityksen sertifiointia metsästä tuotteeseen  
• puun alkuperän varmistettavuutta koko ketjun läpi  

Näin asiakas voi luottaa siihen, että FSC-tuote on aidosti vastuullinen alusta loppuun.  

FSC ohjaa metsätaloutta kestävään suuntaan

FSC yhdistää ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat yhdeksi sertifikaatiksi, joka varmistaa, että metsä perustetaan, hoidetaan ja uudistetaan vastuullisesti ja läpinäkyvästi.  

Tornatorille FSC on keskeinen keino toteuttaa vastuullista metsätaloutta laajassa mittakaavassa.  

Lisenssikoodi: FSC-C123368

Artikkeli Mitä FSC®-sertifiointi tarkoittaa?   julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Mitä vastuullinen metsätalous tarkoittaa käytännössä?

Vastuullinen metsätalous on toimintamalli, joka yhdistää puuntuotannon ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Se perustuu metsien pitkäaikaisen elinvoimaisuuden ylläpitoon ja monimuotoisuuden säilyttämiseen samalla, kun varmistetaan taloudellisesti kannattava puuntuotanto.

Meillä Tornatorissa vastuullinen metsätalous näkyy päivittäin toiminnassamme vahvana ympäristöosaamisena ja digitalisaation hyödyntämisenä. Kaikki metsämme ovat kaksoissertifioituja, mikä takaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsänhoidon. Toteutamme hakkuut aina metsän kasvua kunnioittaen ja pidämme hakkuumäärät keskimäärin alle vuosittaisen kasvun.

Vastuullisessa metsätaloudessa jokainen toimenpide suunnitellaan huolellisesti. Käsittelemme metsät luontoa kunnioittaen, oikeilla toimenpiteillä oikeaan aikaan. Tämä tarkoittaa muun muassa oikein ajoitettuja ja mitoitettuja hakkuita, tehokasta uudistamista, jalostettujen taimien käyttöä ja tarvittaessa lannoitusta.

Miten vastuullinen metsänhoito edistää puiden kasvua?

Vastuullinen metsänhoito optimoi puiden kasvuolosuhteet oikea-aikaisten harvennusten, maaperän hoidon ja lajiston monimuotoisuuden avulla. Nämä toimenpiteet yhdessä luovat parhaat mahdolliset edellytykset puiden nopealle ja terveelle kasvulle.

Oikein ajoitetut harvennukset antavat jäljelle jääville puille enemmän tilaa, valoa ja ravinteita. Tämä nopeuttaa merkittävästi puiden kasvua ja parantaa puun laatua. Maaperän hoito ja lannoitus varmistavat, että puilla on käytettävissään riittävästi ravinteita optimaalista kasvua varten.

Meillä Tornatorissa seuraamme metsien kasvua systemaattisesti. Tutkimukset osoittavat, että metsissämme puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt 18 prosenttia ja lehtipuuston kokonaistilavuus jopa 24 prosenttia viime vuosikymmeninä. Tehokas uudistaminen ja jalostettujen taimien käyttö varmistavat, että uudet metsät lähtevät kasvuun mahdollisimman hyvin.

Miksi metsäsertifiointi vaikuttaa metsäekosysteemin terveyteen?

Metsäsertifiointi asettaa tiukat kriteerit metsänhoitotoimenpiteille, jotka ohjaavat metsänhoitoa tavalla, joka tukee sekä puiden kasvua että koko ekosysteemin elinvoimaisuutta. Sertifiointijärjestelmät varmistavat, että metsänhoito toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Kaksoissertifioiduissa metsissämme noudatamme tiukkoja ympäristökriteereitä, jotka ohjaavat jokaista metsänhoitotoimenpidettä. Sertifiointivaatimukset edellyttävät muun muassa kuolleen puun säilyttämistä metsässä, mikä tukee metsäekosysteemin monimuotoisuutta. Metsissämme kuolleen puun kokonaismäärä on lisääntynyt lähes 70 prosenttia viime vuosikymmeninä.

Sertifiointi varmistaa myös sen, että metsien hoitoa toteutetaan monimuotoisuusohjelman mukaisesti. Tämä tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen, kuten soiden ennallistamista ja suojavyöhykkeiden perustamista. Nämä toimenpiteet vahvistavat koko metsäekosysteemin terveyttä ja siten tukevat myös puiden kasvua.

Miten monimuotoisuus ja suojavyöhykkeet tukevat metsän kasvua?

Luonnon monimuotoisuus ja suojavyöhykkeet vahvistavat metsäekosysteemin resilienssiä ja kasvupotentiaalia luomalla tasapainoisen ympäristön, jossa eri lajien välinen vuorovaikutus tukee koko ekosysteemin terveyttä. Koskemattomiksi jätetyt alueet toimivat tärkeinä turvapaikkoina monille lajeille.

Suojavyöhykkeillä ei rakenneta mitään, vaan luontoon jätetään alue, joka pidetään koskemattomana. Puut tarjoavat suojaa monille eliölajeille, ja tämä monimuotoisuus tukee koko metsäekosysteemin elinvoimaisuutta. Sekametsien osuus metsissämme on kasvanut kolme prosenttiyksikköä, mikä parantaa metsien kykyä selvitä erilaisista ympäristöhaasteista.

Monimuotoisuusohjelmamme mukaisesti ennallistamme soita ja perustamme suojelualueita. Läpimitaltaan yli 30 senttimetrin lehtipuiden määrä on kaksinkertaistunut ja yli 40 senttimetrin lehtipuiden määrä kuusinkertaistunut metsissämme. Tämä osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ei haittaa puiden kasvua, vaan päinvastoin tukee sitä luomalla tasapainoisen ekosysteemin.

Vastuullinen metsätalous on meille keino varmistaa, että suomalaiset voivat nauttia terveistä ja elinvoimaisista metsistä myös tulevaisuudessa. Yhdistämällä modernin metsätalouden parhaat käytännöt kestävän kehityksen periaatteisiin varmistamme, että metsämme kasvavat ja kukoistavat sukupolvien ajan. Lisätietoja toiminnastamme löydät yhteystiedoistamme.

Teksti on tuotettu tekoälyn avustuksella.

Artikkeli Miten vastuullinen metsätalous vaikuttaa metsän kasvuun? julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.