Tiedotteet

Tornator kulotti kesän aikana 84 hehtaaria

Tornator jatkoi tänä kesänä luonnon- ja metsänhoidollisia kulotuksia epävakaisista keleistä huolimatta. Suurin osa kulotuksista saatiin toteutettua kevään ja alkukesän kuivina viikkoina, mutta viimeisimmät kohteet jäivät heinäkuun loppupuolelle. Operaatioesimies Mika Härkösen alueella kesä oli kulotusten suhteen vilkas.

”Omalla operaatioalueellani toteutettiin tänä vuonna viisi kulotuskohdetta, neljä metsänhoidollista kulotusta ja yksi luonnonhoidollinen kulotus. Kesäkuun alussa toteutetut metsänhoidolliset kohteet Lieksan puolella olivat kohteina hyviä ja ketteriä ja kulotus onnistui erinomaisesti. Juuan Vuokossa poltettiin suunnitellulta pinta-alaltaan suurin metsänhoidollinen kohde, jota päästiin teknisten haasteiden takia kulottamaan vasta heinäkuun loppupuolella. Kohteen ominaisuuksien ja myöhäisen ajankohdan takia lopputulos ei ollut täydellinen, sillä vain kolmannes alasta paloi tavoitteiden mukaisesti,” Härkönen kommentoi. Toisaalta niin ikään heinäkuulle jäänyt kulotus Ilomantsin Kivilahdessa onnistui myöhäisestä ajankohdasta huolimatta hyvin. Tämän kesän laajin kulotusalue oli 16 hehtaarin alue Ilomantsin Käenkoskella.

Suurin osa Tornatorin tämän kesän kulotuksia oli metsänhoidollisia, eli kulotettavan alueen puusto on korjattu talteen säästöpuita lukuun ottamatta, ja alue poltetaan ennen metsänviljelyä, jolloin hakkuutähteet ja metsän pohjakerroksen kasvillisuus tuottavat tarvittavat palomateriaalin.  Luonnonhoidollisessa kulotuksessa kohdetta ei hakata ennen polttoa. Kumpikin menetelmä on merkittävä metsäpaloista riippuvaisille lajeille, jotka useat ovat uhanalaisia tai harvinaistuneita. Luonnonhoidollisen kulotuksen etu monimuotoisuudelle on määrällisesti suuremman palaneen puuston lisäksi se, että kohteet jäävät polttamisen jälkeen luonnontilaisiksi. Suomessa elää esimerkiksi 40 hyönteislajia, joille metsäpalot ovat elintärkeitä. Huomionarvoista on, että sekä säästöpuista että kulotuksista hyötyvien lajien kannat ovat elpyneet 2010-luvulla.

”Yhtiön kulotustavoitteet määräytyvät metsäsertifioinnin vaatimusten perusteella. Maanmuokkaus on vähentänyt kulotuksen merkitystä metsänviljelyn kannalta, mutta palolajiston, talousmetsien monimuotoisuuden ja kulotusperinteen ylläpitämisessä sen sijaan merkitys on suuri,” kertoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.

Kulotus on myös osa FSC®- ja PEFC -metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia. FSC-sertifioiduissa metsissä kulotetaan vuosittain n. 3 % kulotukseen soveltuvien kohteiden uudistushakkuupinta-alasta. Heinäkuun loppuun mennessä vuoden 2019 kulotuskertymä on kumpikin kulotusmuoto huomioonotettuna 83,7 hehtaaria. Luonnonhoidollisessa kulotuksessa mukana ovat myös ne metsäpalohehtaarit, jotka syttyivät suunnittelematta. Tornatorin mailla metsäpaloja oli kuluneena kesänä 3,4 hehtaarin verran.

Kulotus kesällä 2019_Kuva Mika Härkönen

Kulotuksesta lisää myös blogissamme!

Lisenssikoodi: FSC-C123368

Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen, etunimi.sukunimi@tornator.fi

 

Takaisin