Kun 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen kertoo lapsuutensa metsistä, hänen äänessään on samaa lämpöä kuin silloin, kun hän puhuu urheilu-uransa merkittävimmistä hetkistä. Metsät eivät olleet Raitasen suvulle vain maa alueita: ne olivat osa sukupolvien ketjua ja arjen työtä Karstulan maisemissa.

Kesäkuussa 2025 suvun metsätilat löysivät uuden omistajan, kun metsätilakaupat tehtiin Tornatorin kanssa. Päätös syntyi harkiten, yhdessä ja perheen arvoihin nojaten.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kuva: Topi Raitanen

Satojen vuosien historia metsän ja työn ympärillä

”Isäni suku on omistanut metsää ja peltoa Karstulan alueella jo useiden sukupolvien ajan”, kertoo Raitanen.

Aikoinaan suvun kantatila siirtyi eteenpäin perintönä tai jakautui pienemmiksi kokonaisuuksiksi, kun useampi perillinen halusi jatkaa maanviljelyä. 1960–70 lukujen taitteessa isän isovanhemmat lopettivat omistamansa tilan karjanpidon ja muuttivat kaupunkiin. Pellot jatkoivat elämäänsä sukulaisten hoidossa. Isoäidin puolelta metsät jaettiin 70-luvun lopulla isoäidin ja hänen veljensä kesken.

”Isoäiti ja isoisäni kuitenkin ostivat 1980-luvulla mummin Kanadassa asuvalta veljeltä hänen omistuksessaan olleet metsät. Näin metsäpinta-alaa kertyi yhteensä liki 100 hehtaarin verran”, Raitanen jatkaa.

Papan perintö oli aktiivisen metsänhoidon ja pitkän aikavälin ajattelun malli

Topin pappa teki työuransa metsäteollisuudessa puunhankinnan ja -korjuun esimiestehtävissä.

”Pappani oli henkeen ja vereen metsämies”, Raitanen muistelee ja jatkaa ”Miltei kaiken vapaa-aikansa hän halusi käyttää kohtuullisen ajomatkan päässä sijainneiden omien metsätilojen tarjoamissa metsätöissä joko pottiputken ja raivaussahan kanssa taimikoissa tai sitten tekemässä kasvatusmetsissä harvennushakkuita moottorisahan kanssa.”

Tilan päätehakkuuleimikot tehtiin kuitenkin aina pystykauppoina. Ja kun isovanhempien voimat iän myötä hiipuivat, töitä alettiin ostaa entistä enemmän ulkopuolisilta metsäpalvelujen tuottajilta. Silti perinne vastuullisesta ja aktiivisesta metsänhoidosta jäi perheeseen vahvasti elämään.

”Pappa oli henkeen ja vereen metsien hoitaja. Metsien hyvä kunto oli hänelle kunnia-asia,” Topi kertoo. ”Hän uskoi siihen, että pitkäjänteinen hoito hyödyttää kaikkia niin omistajaa, teollisuutta kuin koko kansantaloutta.”

Seuraava sukupolvi päätöksen edessä

Papan kuoleman jälkeen metsät jakautuivat useammalle omistajalle. Kun myös Topin isoäiti menehtyi, omistajia oli jo kuusi ja kolmessa eri sukupolvessa. Kukaan ei asunut tilojen lähellä, eikä aktiivisen metsänomistajan rooli ollut kenellekään realistinen. Lisäksi metsien markkina-arvon nousu vaikeutti ajatusta osuuksien lunastamisesta suvun sisällä. Myöskään yhteismetsä tai metsäyhtymä ei tuntunut toimivalta vaihtoehdolta omistajien erilaisten elämäntilanteiden ja tavoitteiden vuoksi.

”Emme myöskään halunneet, että joku meistä joutuisi ottamaan ison taloudellisen riskin lunastaakseen muut omistajat ulos,” Topi sanoo. Samaan aikaan pesän osakkaat kuitenkin halusivat, että perintömetsät säilyisivät hyvissä käsissä ja metsätalouskäytössä, mikä olisi ollut tärkeää myös papalle.

Oikea ostaja löytyi selkeyden, ammattitaidon ja luottamuksen perusteella

Suvun metsäasiantuntijana toiminut Topin isä kartoitti ostajaehdokkaita ja keräsi tarjoukset tila-arvion perusteella. Kiinnostusta löytyi runsaasti sekä yksityisiltä että instituutioilta. Tornator erottui joukosta alusta lähtien. ”Tornatorin kanssa yhteistyö oli suoraviivaista ja selkeää heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen,” Topi kertoo. ”Saimme tietää, miten prosessi etenee, milloin maastokäynti tehdään ja milloin saamme sitovan tarjouksen. Muilla ostajilla aikataulut venyivät turhaan.”

Kauppa eteni sovitusti, ilman ylimääräisiä kuluja ja markkinatason mukaisella hinnalla. Yhtä tärkeäksi kuin hinta, nousi tunne siitä, että metsien hoito jatkuu vastuullisena, pitkäjänteisenä ja metsätalouskäytössä.

”Tiesimme, että metsät hoidetaan Tornatorilla hyvin. Se toi papan ja mummin metsien perineille jäsenille mielenrauhaa.”

”Toivon tarinamme auttavan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia”

Raitasen perheelle metsätilojen myynti ei ollut vain taloudellinen ratkaisu. Se oli päätös luopua suvun pitkästä perinnöstä, mutta samalla päätös varmistaa metsille hyvä tulevaisuus. ”Moni perhe saattaa olla tässä samassa tilanteessa kuin meidän perheemme oli metsäperinnön äärellä. Siksi haluan jakaa tarinaamme”, Topi sanoo lopuksi.

Kuka hän on?
Topi Raitanen

• 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari
• Alun perin Tuusulasta ja nyt Oulusta kotoisin oleva entinen metsänomistaja
• Myi sukunsa kolme metsätilaa Karstulasta Tornatorille kesäkuussa 2025
• Omisti osan tiloista isoisältään saamansa perinnön kautta ja oli myös isoäitinsä kuolinpesän osakas

Artikkeli Halusimme metsille hyvän tulevaisuuden julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

FSC (Forest Stewardship Council®) on kansainvälinen, vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä, joka määrittää, miten metsää hoidetaan ja hyödynnetään vastuullisesti huomioiden luonto, ihmiset ja talous.  Sertifiointi ei siis tarkoita samaa kuin suojelualueen perustaminen.

Sertifikaatin noudattaminen perustuu FSC-standardiin, jossa on listattu tarkemmat periaatteet ja niiden indikaattorit, joita organisaation on noudatettava osoittaakseen hoitavansa metsiään FSC:n periaatteiden mukaisesti.

Metsänomistaja voi hakea sertifikaattia omasta tahdostaan. Puuta ostavat tahot voivat edellyttää sertifiointia, joten se on monellakin tapaa fiksu valinta talousmetsänomistajille. 

Tornator sai FSC-sertifikaatin käyttöönsä Suomessa vuonna 2014. FSC:n lisäksi Tornator noudattaa PEFC-sertifikaattia. Tornatorin metsät ovat 100 % kaksoissertifioituja.  

Fakta! Suomen metsistä on FSC-sertifioitu noin 12 % eli 2,5 miljoonaa hehtaaria. Noin kolmannes kaikesta FSC-sertifioidusta metsäalasta on Tornatorin omistuksessa.  

FSC-sertifiointi on keskeinen osa Tornatorin vastuullisuusstrategiaa. Sertifiointi tukee kokonaisvastuullisuustavoitteitamme, auttaa varmistamaan puun pitkäjänteisen saatavuuden sekä metsien arvon säilymisen myös tuleville sukupolville.    

Miten FSC:n valvonta ja auditointi toimivat?  

FSC-sertifiointi ei perustu omaan ilmoitukseen, vaan riippumattomaan valvontaan:  

• Sertifikaatin toteutumista tarkastetaan vuosittaisilla ulkoisilla auditoinneilla, jotka tekee riippumaton, akkreditoitu arvioija.  
• Auditoinneissa käydään läpi metsänhoidon käytännöt, dokumentaatio, kartta-aineistot ja maastokohteet.  Auditoija arvioi näiden perusteella otantaperusteisesti, kuinka hyvin organisaatio noudattaa FSC-standardin vaatimuksia.
• Mahdolliset poikkeamat kirjataan ja ne on korjattava määräajassa, jotta sertifikaatti säilyy.  
• FSC-standardi uudistuu säännöllisesti, ja metsänomistajan on päivitettävä toimintatapojaan uusien vaatimusten mukaisesti.  
• Tornatorin vuoden 2024 auditoinnissa ei todettu yhtään vakavaa poikkeamaa, mikä osoittaa sertifioinnin vaatimusten systemaattista toteutumista.  

Valvonta tekee FSC:stä luotettavan: se ei ole julistus, vaan jatkuva prosessi, jossa toiminnan on täytettävä riippumattomasti todistetut kriteerit.  

Mitä FSC edellyttää?  

1. Ekologiset vaatimukset

FSC määrittää selkeät reunaehdot sille, miten metsää voidaan käyttää niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy:  

• arvokkaiden elinympäristöjen ja avainbiotooppien suojelu  
• lahopuun säästäminen ja lisääminen  
• vesistöjen suojavyöhykkeet ja vesiensuojelu  
• uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja lintujen pesimäajan tarkempi huomiointi   
• kemikaalien käytön rajoitukset  
• monimuotoisuutta tukevat rakennepiirteet talousmetsissä  

FSC on siis tapa turvata luontoa myös siellä, missä metsää käytetään taloudellisesti.  

2. Sosiaaliset vaatimukset

FSC on poikkeuksellisen laaja sertifikaatti, sillä se ei keskity vain ekologisiin asioihin. Se sisältää vahvat sosiaaliset kriteerit:  

• työntekijöiden turvallisuus ja työnantajavelvoitteiden noudattaminen
• tilaajavastuun noudattaminen 
• paikallisyhteisöjen ja maanomistajien oikeudet  
• saamelaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen  
• avoin vuorovaikutus ja palautekanavat metsätaloustoimista  

Tämä tekee FSC:stä aidosti kokonaisvaltaisen vastuullisuusjärjestelmän.  

3. Lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen 

Sertifiointi edellyttää, että metsänhoito on suunnitelmallista ja läpinäkyvää:  

• pitkän aikavälin metsäsuunnittelu  
• dokumentoidut hakkuut ja hoitotoimet  
• riippumattomat auditoinnit ja jatkuva parantaminen  
• vastuulliset korjuu- ja kuljetusprosessit  

 4. Jäljitettävyys koko tuotantoketjussa  

FSC-logon käyttäminen puutuotteessa edellyttää aina myös:  

• FSC Chain of Custody -sertifiointia  
• jokaisen yrityksen sertifiointia metsästä tuotteeseen  
• puun alkuperän varmistettavuutta koko ketjun läpi  

Näin asiakas voi luottaa siihen, että FSC-tuote on aidosti vastuullinen alusta loppuun.  

FSC ohjaa metsätaloutta kestävään suuntaan

FSC yhdistää ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat yhdeksi sertifikaatiksi, joka varmistaa, että metsä perustetaan, hoidetaan ja uudistetaan vastuullisesti ja läpinäkyvästi.  

Tornatorille FSC on keskeinen keino toteuttaa vastuullista metsätaloutta laajassa mittakaavassa.  

Lisenssikoodi: FSC-C123368

Artikkeli Mitä FSC®-sertifiointi tarkoittaa?   julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Omistamme Suomessa yli 700 000 hehtaaria metsää, mikä tekee meistä maan suurimman yksityisen metsänomistajan. Metsäomaisuutemme sijoittuu ympäri Suomen, mutta yhtiön synnynsijoilla Itä-Suomessa omistuksemme on vahvinta.

Metsä on meille enemmän kuin raaka-ainetta

Tornatorin ydinliiketoimintaa on kestävä metsätalous. Myymme hakkuuoikeuksia ja toteutamme hakkuut aina metsän kasvua kunnioittaen. Pidämme hakkuut keskimäärin alle vuosittaisen kasvun. Hoidamme metsiämme pitkällä aikajänteellä, PEFC- ja FSC®-sertifikaattien mukaisesti.

Olemme suojelleet yli 13 000 hehtaaria metsää ja toteutamme vuosittain useita ennallistamistoimia, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen hyvinvointia. Vuonna 2024 ennallistimme noin 560 hehtaaria soita ja toteutimme 35 elinympäristöjen hoitokohdetta.

Ilmastotekoja metsissämme

Metsämme sitovat vuosittain hiiltä saman verran kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt. Tämän lisäksi kasvatamme hiilensidontakykyä aktiivisella metsänhoidolla: lannoituksilla, sekapuustoisuuden lisäämisellä ja jalostetun taimimateriaalin käytöllä. Vuonna 2024 istutimme 8 miljoonaa tainta eli kevätsesongin aikana joka päivä noin puoli miljoonaa uutta puuta.

Ilmasto-ohjelmamme tavoitteena on lisätä hiilensidontaa 20 % vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillintä on meille konkreettista työtä, joka alkaa metsäkuviolta ja ulottuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimimme muun muassa WWF:n pääyhteistyökumppanina.

Metsä kuuluu paikallisille

Metsämme ovat avoimia kaikille. Ne ovat marjastuspaikkoja, retkipolkuja, metsästysmaita ja rantautumispaikkoja. Vuokraamme metsiämme yli 1500 metsästysseuralle ja ylläpidämme 17 000 kilometriä metsäteitä, jotka palvelevat niin metsätaloutta kuin paikallisia asukkaita ja mökkimatkalaisiakin.

Metsämme myös työllistävät. Tornatorin suora ja epäsuora työllistämisvaikutus on Suomessa noin 1600 henkilötyövuotta. Teemme tiivistä yhteistyötä yli 240 urakoitsijakumppanin kanssa useimmiten haja-asutusalueilla, joissa jokainen työpaikka merkitsee.

Metsäomistajuus on tekoja tänään ja lupauksia huomiselle

Olemme metsänomistaja, joka hyödyntää metsän taloudelliset mahdollisuudet huomioiden kokonaisvastuullisuuden. Tarjoamme työtä, kasvatamme uusiutuvia materiaaleja, kehitämme metsänhoidon digitaalisia ratkaisuja, rakennamme tuulivoimaa, ja osallistumme aktiivisesti ennallistamisprojekteihin.

Metsäfaktoja

Miten paljon Suomessa on metsää?

Suomen maapinta-alasta lähes 86 % eli 26,3 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata.

Metsätalousmaasta reilu 75 % on metsämaata, 10 % on heikompikasvuista kitumaata ja 12 % lähes tai täysin puutonta joutomaata.

Lähde: Metsävarat maakunnittain | Luonnonvarakeskus

Kuka omistaa metsää Suomessa?

Suomessa on runsaat 950 000 metsäkiinteistöä.

• Pinta-alasta lähes 44 prosenttia on yksityisten henkilöiden omistuksessa.
• Metsähallituksen eli Suomen valtion omistuksen osuus on runsas kolmannes.
• Seuraavaksi suurimmat omistajaryhmät ovat yhtiöt (noin 7 %), kuolinpesät (noin 5 %) ja yhteismetsät (noin 3 %).
• Sijoitusrahastojen omistusosuus jää alle prosenttiin.

Lähde: Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin | Metsäkeskus

Artikkeli Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Yksi SEKAVA-hankkeen tutkimuskohteista sijaitsee Tornatorin omistamalla maalla Pohjois-Karjalassa, missä viisi vuotta sitten istutettu mänty-kuusitaimikko on nyt varhaisperkausvaiheessa. Kävimme kohteella Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkijan Jari Miinan ja Tornatorin metsureiden kanssa.

Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella sekapuustoisuuden vaikutuksia taimikon kehitykseen ja puulajien kasvueroihin jo varhaisessa vaiheessa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kuva: Tornator.

Mitä sekametsästä tutkitaan?

Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) -hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta vuosina 2020–2023. Se oli osa Kansallisen metsästrategian 2035 ja Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden toteutusta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa sekametsien uudistamisesta ja kasvatuksesta.

”Vaikka hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt, jatkuu tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään eri puulajien sekametsäkasvatukseen soveltuvia malleja, nykyisten sekametsien tilaa ja kehitystä sekä parhaita käytäntöjä sekametsien perustamiseen ja hoitoon”, kertoo Jari Miina, joka on ollut mukana tutkijaryhmässä hankkeen alusta saakka.

Sekametsätutkimukseen on perustettu hankkeen alussa 18 kestokoetta Etelä- ja Keski-Suomeen, yhteensä 284 koealaa. Yli 50 000 yksittäisen taimen kehitystä on mitattu istutushetkestä alkaen.

Tähän mennessä tehtyjen havaintojen perusteella sekametsäkohteella voidaan todeta, että:

• Kuusi on viljelyvarma puulaji.
• Rauduskoivu kasvaa nopeammin kuin havupuut.
• Maaperän ominaisuudet vaikuttavat puulajien menestykseen.
• Luontaisia koivuja kannattaa jättää sekapuustoksi jo varhaisperkauksessa.

”Seuraava toimenpide tällä kohteella on taimikon varhaisperkaus. On tärkeää, että sekapuustoisuutta vaalitaan kaikissa metsänhoidon eri vaiheissa. Varhaisperkauksen jälkeen päästään sitten mallintamaan eri puulajien välistä kilpailua ja kasvupotentiaalia sekä tutkimaan luontaiseen taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi verrataan sekapuustoisia ja yksipuulajisia kohteita pitkittäistutkimuksella sekä mallinnetaan puulajien välistä kilpailua ja kasvupotentiaalia”, kertoo Miina tutkimuksen seuraavista vaiheista.

Pitkäaikaiset SEKAVA-kestokokeet tarjoavat mahdollisuuden seurata metsien kehitystä vuosikymmenien ajan. Tulokset tukevat metsänhoitosuositusten päivittämistä ja tietojärjestelmien kehittämistä sekametsien kasvatuksen tueksi. Lisäksi ne korostavat koulutuksen merkitystä käytännön toimijoille.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Jari Miina ja Tornatorin metsurit käyvät läpi koealalla tehtävän varhaisperkauksen ohjeistusta. Kuva: Tornator

Lehtipuiden merkitys korostuu ja varhaisperkausvaiheessa

Aiemmin taimikonhoitosuosituksissa on kehotettu poistamaan kaikki lehtipuut havupuumetsiköistä varhaisperkauksessa.

Nuorissa kuusi-koivusekametsissä koivut eivät ole syntyneet perkauksen jälkeen, vaan ne ovat säilyneet jo varhaisperkauksessa.

”Tutkimukset osoittavat, että nykyisissä nuorissa kuusi-koivusekametsissä koivut eivät ole syntyneet perkauksen jälkeen, vaan ne ovat säilyneet jo varhaisperkauksessa. Jos tavoitteena on säilyttää sekapuustoisuus koko kiertoajan, lehtipuita kannattaa säästää jo varhaisessa vaiheessa. Muuten kuusi voi varjostaa koivut kasvun kannalta ratkaisevassa vaiheessa”, painottaa Jari Miina.

Lehtipuiden säilyttäminen varmistaa, että taimikonharvennuksessa on valittavissa riittävän kokoisia yksilöitä kasvatettavaksi. Vaikka osa säästetyistä lehtipuista kasvaisi ylisuuriksi, niiden poistaminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia. Lisäksi lehtipuiden läsnäolo voi vähentää vesojen syntyä varjostuksen kautta.

Artikkeli SEKAVA-hankeen pitkäaikaiset kestokokeet antavat uutta tietoa sekapuustoisuuden hyödyistä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Miten kalastusosuuskunta ja Suomen suurin yksityinen metsänomistaja päätyivät yhteisen asian äärelle suolle? Vastaus löytyy Osuuskunta Lumimuutoksen historiasta.

Kalastusta päätoimialanaan harjoittanut osuuskunta aloitti ennallistamistoiminnan noin 15 vuotta sitten.

”Ammattikalastajat tykkäävät kalastaa ja vetää nuottaa vesillä, jotka voivat hyvin. Meidän mielestämme oli luontevaa panostaa vesistöjen kuntoon ja kunnostukseen”, Lumimuutoksen toinen perustaja, kalastaja ja tutkija Tero Mustonen kertoo.  

Tuorein ponnistus, Ilomantsin ja Lieksan alueelle sijoittuva Koitajoki-hanke, ulottuu myös Tornatorin maille.

”Ennallistamisen etu on siinä, että siinä pyritään yhteisten elinympäristöjen, kuten järvien tai jokien tilan parantamiseen. Konkreettisella tekemisellä voidaan päästä eteenpäin monesta vaikeasta kysymyksestä, johon on helppo jumittua”, Mustonen sanoo.  

Palaavat lajit ja mittaustulokset kertovat onnistumisesta

Kun halutaan parantaa vesien laatua, katseet kääntyvät sen valuma-alueille. Valuma-alueiden kunnostaminen voi vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Lumimuutoksen keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi soiden ennallistaminen ja virtavesien uomien ja valuma-alueiden sekä virtaamaolosuhteiden palauttaminen luonnontilaan.

Koitajoellakin suon ennallistamisen toivottu vaikutus pitkässä juoksussa on Koitajoen vedenlaadun paraneminen. Tulevat vuodet kertovat yhteistyön onnistumisesta.

Avainlajien seurannan lisäksi tarvitaan veden laadun tieteellistä tutkimusta ja mittaamista. Mittauksissa seurataan muun muassa kiintoaines-, fosfori-, typpi- ja elohopeapitoisuuksia.

Mustonen toteaa, että ihmisen parhaista yrityksistä huolimatta luonto lopulta päättää, mitä alueista tulee.

”Tutkimukset osoittavat, että ennallistettu alue ei ole sama asia kuin luonnontilainen, mutta se voi olla hyvin lähellä ja samankaltainen. Yleisesti luonto kuitenkin hyväksyy hyvin ennallistetut alueet elinympäristönä, ja ravintoketjut alkavat toipua.”

Kumppanuus on sitä, että myös näkemyseroista voidaan keskustella  

Historiansa aikana Lumimuutos on ennallistanut Suomessa yli 50 luontokohdetta. Etenkin Pohjois-Karjalan alueella Lumimuutoksen ja Tornatorin tiet ovat ristenneet aiemminkin, sillä Tornator on yksi alueen suurimmista metsänomistajista.

Mustonen kertoo, että Lumimuutoksen ja Tornatorin yhteistyö on sujunut hyvissä merkeissä. Toimintaa ohjaa yhteistyösopimus, joka kertoo missä kohteissa ja miten toimitaan.

Näkemyserojakin tulee vastaan. Haasteelliset hetket liittyvät siihen, että Tornatorin tavoitteet ovat tuottavassa metsätaloudessa ja yhtiö toimii tavoitteensa mukaisesti. Esimerkkinä näistä keskusteluista on ollut esimerkiksi ennallistettavien soiden keskellä olevien kivennäismaiden jättäminen hakkuiden ulkopuolelle.

Lumimuutos jättäisi koskematta alueita, jotka Tornator liiketoiminnan näkökulmasta hyödyntää. Tärkeää on sopia ennallistettujen alueiden luonnontilan säilyttämisestä.

”Muun muassa näistä on vaihdettu rehellisiä mielipiteitä puolin ja toisin”, Mustonen sanoo. 

Kärkäs keskustelu ei ratkaise maankäytön ongelmakohtia

Metsäkeskustelu on käynyt jo vuosia kuumana. Mustonen ei usko, että vastakkainasettelu ja muuttumaton puhe ratkaisevat kysymyksen kestävästä maankäytöstä.   

”Meidän pitää hakea tilannetta, jossa isot toimijat muuttavat käytänteitä parempaan suuntaan. Sillä on isoja vaikutuksia luontokadon kannalta.” 

Hyvänä esimerkkinä Mustonen nostaa esille Tornatorin jatkuvan kasvatuksen lisäämisen rehevillä turvemailla: 

”Tornatorin uudet käytänteet turvemailla, kuten jatkuva kasvatus ja maastossa käytettävät erityistekniikat, ovat merkittävä askel eteenpäin isolta toimijalta.”  

Turvemaiden jatkuvan kasvatuksen lisääminen on osa Tornatorin monimuotoisuusohjelmaa. Suoluontoympäristöjen ennallistaminen on sekin yksi ohjelman painopisteistä.

Artikkeli Yhteisen suon äärellä ei kaivauduta poteroihin julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Metsäalan vastuullisuus puhuttaa

Vastuullinen liiketoiminta ulottuu toiminnan vaikutusten huomioimiseen entistä laajemmin, ja metsäsektori onkin joutunut vastaamaan yhteiskunnan korkeisiin odotuksiin sekä mediassa että sidosryhmien keskuudessa. Kainuussa hakkuutyömaalla metsäkoneiden joen ylitys tuhosi uhanalaisten helmisimpukoiden eli raakkujen elinympäristöä. Tämä herätti laajaa keskustelua metsäteollisuuden hakkuutoimien vastuullisuudesta. Lisäksi metsäalan toimijoilta odotetaan
yhä suurempaa läpinäkyvyyttä ja johtajuutta paitsi ympäristövaikutusten, myös sosiaalisen vastuun näkökulmasta.

Metsäpalveluliiketoiminnassa ulkomaisen työvoiman osuus on kasvanut merkittävästi, mikä tuo mukanaan uusia haasteita. Tämä kehitys edellyttää metsäyhtiöiltä vastuullisuutta erityisesti urakoinnin ja palkkauksen osalta, jotta mahdolliset väärinkäytökset voidaan ehkäistä.

Kotimainen kuitupuu kysyttyä

Puun kysyntä on pysynyt vahvana, mikä johtuu osittain metsäteollisuuden viime vuosien kapasiteetin lisäyksistä ja vanhan kapasiteetin uusimisesta Suomessa. Venäjän puuntuonnin tyrehtyminen on johtanut siihen, että kotimainen puuraaka-aine on noussut entistä tärkeämpään rooliin. Rakennussektorin matalasuhdanne on vaikuttanut sahatavaran kysyntään erityisesti Suomessa, missä rakentaminen on käytännössä pysähtynyt. Havukuitupuun hinnat ovat kuitenkin säilyneet hyvällä tasolla, ja havusellun kansainvälinen kysyntä on pysynyt vakaana. Tornator on jatkanut strategisia metsätilahankintojaan, mikä on ollut keskeinen osa yhtiön
kasvutavoitteiden toteuttamista.

Kasvua uusiutuvista raaka-aineista

Tornatorin visio perustuu uusiutuvien raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön, ja väestönkasvun myötä kestävien kulutustarvikkeiden kysynnän uskotaan kohoavan entisestään. Puun rooli uusiutuvana raaka-aineena tulee kasvamaan vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen myötä. Tornator on edistänyt vastuullisuustyötään erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Yhtiö on kehittänyt kestävyysohjelmaansa ja tehnyt
yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa toimintansa läpinäkyvyyden parantamiseksi. Metsätilojen hankinnat ovat olleet osa yhtiön kasvustrategiaa, ja metsänomistajien ikärakenteen muutos on
omiaan vauhdittamaan tilojen siirtymistä Tornatorin kaltaisille ammattimaisille metsänomistajille. Digitalisaatio liittyy keskeisesti yhtiön toimintaan, sillä se mahdollistaa metsien hallinnan ja
arvokkaiden luontokohteiden suojelun tehokkaasti ja kestävästi, vähentäen fyysisen työvoiman tarvetta.

Puulla keskeinen rooli fossiilivapaassa yhteiskunnassa

Vuoden 2024 lopussa Tornatorin näkymät ovat myönteisiä. Puuraaka-aineen kysyntä vaikuttaisi pysyvän vahvana kansainvälisten markkinoiden tarpeiden ja vihreän siirtymän myötä. Erityisesti metsäteollisuuden parantuneet markkinanäkymät tukevat tätä kehitystä. Pitkällä aikavälillä uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat vahvan perustan Tornatorin strategiassa, sillä väestönkasvun, keskiluokan vaurastumisen, digitalisaation ja kaupungistumisen myötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisille raaka-aineille on kasvavaa tarvetta. Puun rooli fossiilisten materiaalien korvaajana korostuu entisestään – se on yksi keskeisistä elementeistä matkalla kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Artikkeli Tornatorin toimintaympäristö 2024: Vahvaa kehitystä puumarkkinoilla julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Varmistamme leimikoiden korjuu- ja kuljetuskelpoisuudet sekä työkohteiden saavutettavuuden pitämällä metsätiet kunnossa.

Metsäteiden kunnossapitotoimenpiteet suunnitellaan muun toiminnan yhteydessä.

• Teiden kunnossapitoon kuuluu tienvarsivesakon raivaus, raviojien ja ojarumpujen auki pitäminen ja lanaus.
• Lisäksi kunnossapitoon kuuluu vaurioituneiden kohtien korjaus ja tarpeellisten varasto- ja kääntöpaikkojen tekeminen.

Metsäteiden kunnossapitotoimenpiteet toteutetaan harkitusti.

• Tienvarsivesakot kannattaa raivata, ennen kuin ne alkavat haitata tiellä liikkumista tai kaventaa ajoväylää.
• Ojarummut pyritään pitämään auki myös tulva-aikaisten vesimäärien mukaisesti juoksuttamiseksi.
• Metsäteiden peruskunnostus ei kuulu vuokrapalvelukokonaisuuteen
• Tarvittavat kunnostustoimet kartoitetaan ennen sopimuksen tekemistä ja niistä sovitaan erikseen.
• Tarvittaessa voidaan neuvotella kunnostushankkeen asiamiehenä toimimisesta.

Artikkeli Metsäteiden kunnossapito ja metsänvuokraus julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Huolehdimme vuokrametsissä tarpeellisten metsän- ja ympäristönhoitotoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta, ja vastaamme kaikista vuokra-aikana toteutetuista hoitotöistä ja niiden kustannuksista. Toteutamme työt ajallaan, vaikka hyödyt konkretisoituisivat vasta pitkän ajan kuluttua.

Toteutamme metsänhoitotyöt luovat tulevaisuuden ansaintamahdollisuuksia ja toisaalta toteuttamatta jättämisestä aiheutuisi taloudellisia tappioita; tiedämme, milloin ja miten työt kannattaa toteuttaa.

Tunnemme metsäsi ja toimimme tavoitteellisesti

Ajantasaiset tiedot luovat perusedellytykset oikeille ratkaisuille. Siksi huolehdimme metsätiedoista ja niiden ajantasaisuudesta.

• Pidämme metsätiedot jatkuvasti ajan tasalla päivittämällä tehdyt toimenpiteet ja vuotuiset puuston kasvut.
• Kirjaamme metsätietoihin myös tärkeät elinympäristö- ja muut erityiskohteet.

Selvitämme kasvumallien ja metsäkäsittelytoimenpideketjujen avulla metsien puuntuotantomahdollisuudet, joiden mukaan suunnittelemme toimenpiteet.

• Yhdessä sopimamme metsänkäsittelyvaihtoehdot ja hakkuumäärien tasot määrittävät kohdekohtaiset toimenpidesuunnitelmat.
• Optimoimme toimenpiteet tavoitteiden ja rajoitusten mukaisesti, ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
• Tarkennamme hakkuu- ja metsänhoitotoimenpide-ehdotuksia tarvittaessa maastossa ennen niiden toteuttamista.

Tiedämme koko ajan, mitä metsässä on tapahtunut, mitä on juuri tapahtumassa ja mitä tapahtuu. Se auttaa meitä ohjaamaan toimintaamme.

• Työt toteutetaan ammattitaitoisesti ja hyvien metsänkäsittelytapojen mukaisesti.
• Hyödynnämme Tornatorin henkilöstön sekä yrittäjäkumppaneidemme metsäosaamista ja kokemusta töiden toteuttamisessa.
• Pitkässä juoksussa huolehdimme, että vuokra-ajan päättyessä metsässä on vähintään ennalta sovitun arvon mukainen puusto.

Töiden laadun seurannalla varmistutaan siitä, että työt on toteutettu ajallaan, kustannustehokkaasti ja kullekin kohteelle soveltuvia työmenetelmiä käyttäen ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

Käytämme palvelun laadun arviointiin mm. seuraavia laadunmittauksen menetelmiä:

• Työnaikainen omavalvonnan kontrollimittaus työn toteuttajan toimesta.
• Vuosittainen metsänhoitotöiden ja luonnonhoidon laadun otantaan perustuva ulkopuolinen tarkastusmittaus.
• Vuosittaiset metsäsertifioinnin auditoinnit ulkoisen auditoijan toimesta.

Suunnittelemme hakkuut huolella, ja toteutamme leimikot sertifikaattien mukaisesti

Suurena toimijana Tornatorilla on mahdollisuus saada hyvä hinta puusta, joka realisoituu metsänomistajalle hyvänä vuokranmaksukykynä. Puunkorjuun laadun seurannalla varmistumme puunkorjuun onnistumisesta ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta.

Panostamme hakkuiden suunnitteluun tuoton ja kestävän metsien käytön näkökulmasta:

• Suunnittelemme leimikot myynti- ja korjuukelpoisiksi kokonaisuuksiksi.
• Suunnittelemme hakkuut metsänhoidollisten kriteerien mukaisesti kullekin kasvupaikalle ja puulajille sopivien metsänkäsittelyvaihtoehtojen perusteella.
• Leimikot suunnitellaan ja puunkorjuu toteutetaan sertifiointikriteereitä noudattaen.

Artikkeli Metsänhoito vuokrametsissä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Helppous

Metsäasiat kerralla kuntoon jopa 20 vuodeksi

• Mahdollisuus metsäomaisuuden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ilman, että tarvitsee itse tehdä kohdekohtaisia päätöksiä.

Vakaa ja varma tuloa

Metsät muuttuvat rahaksi:

• Mahdollisuus etukäteen tiedossa olevaan säännölliseen tulovirtaan, jonka varaan voi suunnitella omaa taloutta.
• Vuokraa maksetaan heti sopimuksen teon jälkeisestä kuukaudesta alkaen.

Ammattimainen metsänhoitoa

Metsiä hoidetaan sertifiointikriteerien mukaisesti:

• Mahdollisuus Tornatorin ammattiosaamisen ja kokemuksen hyödyntämiseen.
• Metsiä hakataan ja hoidetaan samojen ammattilaisten toimesta ja samoja yrittäjiä ja työmenetelmiä käyttäen kuin Tornatorin omiakin metsiä, mutta kuitenkin metsänomistajien omat tavoitteet huomioon ottaen.
• Tavoitteena on saada metsät kasvamaan entistäkin paremmin ja pysymään hyvässä kasvukunnossa koko vuokra-ajan.

Turvallinen omistaminen

Omistusoikeus metsään säilyy ja puustopääoman arvo turvataan sopimuksella:

• Mahdollinen metsätilan arvon nousu jää vuokratuoton lisäksi metsänomistajan eduksi.
• Mahdollisuus kohtuulliseen pääoman tuottoon tapauskohtaisen vuokratason määräytymisen perusteella ja lupaus siitä, että vuokra-ajan päättyessä metsässä on vähintään ennalta sovitun arvon mukainen puusto.

Artikkeli Metsänvuokraajan edut julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Yksinkertaisesti määriteltynä paikkatiedon voidaan ajatella olevan tietoa, jolle on määriteltävissä sijainti tavalla tai toisella.

Edellä mainitussa tapauksessa metsässä liikkuja on tullut hyödyntäneeksi paikkatietoja niiden perinteisessä esitysmuodossa eli karttana. Paikkatieto on kuitenkin paljon muutakin kuin kartta. Yksinkertaisesti määriteltynä paikkatiedon voidaan ajatella olevan tietoa, jolle on määriteltävissä sijainti tavalla tai toisella. Yleisin tapa määritellä sijainti, on kertoa se jossakin koordinaatistossa. Sijaintitiedon lisäksi paikkatieto kertoo sen, mitä kyseinen sijainti pitää sisällään. Tästä tiedosta käytetään yleisesti käsitettä ominaisuustieto. 

Millaisia paikkatietoja metsätaloudessa hyödynnetään? 

Puuston tilaa kuvaava perinteinen käsite on metsikkökuvio. Metsikkökuvio on mitä suurimmissa määrin myös paikkatietoa; se pyritään yleensä rajaamaan siten, että se edustaa maantieteellisestä näkökulmasta tarkasteluna mahdollisimman homogeenista osaa puustosta. Metsikkökuvion ominaisuustietoja ovat mm. tieto alueella vallitsevasta metsätyypistä, metsän kehitysluokasta ja korjuukelpoisuudesta. Metsikkökuvion puustotiedot esitetään yleensä ns. erillisinä puusto-ositteina siten, että jokainen puulaji muodostaa oman puusto-ositteensa.  

Metsikkökuviota voidaan hyödyntää kestävän metsätalouden näkökulmasta mm. erilaisia luontoarvoja turvaavien suojavyöhykkeiden määrittelyssä tai muutoin erityistä huomiota vaativien kohteiden rajaamisessa. Metsikkökuvion avulla voidaan myös jättää jokin haluttu alue kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle määrittelemällä sille täydellinen toimenpidekielto.   

Kestävässä metsätaloudessa hyödynnetään laajasti myös erilaisia julkishallinnon tuottamia ympäristön tilaa kuvaavia paikkatietoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Suomen ympäristökeskukselta saatavat tiedot luonnonsuojelulailla (9/2023) suojelluista alueista, Museovirastolta saatavat tiedot muinaismuistolailla (265/1963) suojelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja Suomen Metsäkeskukselta saatavat tiedot metsälain (1093/1996) 10§:n perusteella suojeltavista kohteista.   

Julkisesti saatavilla olevien paikkatietoaineistolähteiden lisäksi käytettävissä on erilaisten sopimusten avulla hankittuja paikkatietoaineistoja. Tällaisia aineistoja ovat mm. uhanalaisiksi luokiteltujen eliölajien sijaintitietoja sisältävä paikkatietoaineisto ja ns. poronhoidon paikkatietoaineistot. 

Edellä mainittujen paikkatietoaineistolähteiden lisäksi suunnittelijan on mahdollista tallentaa paikkatietoa maastossa erillistä mobiilisovellusta hyödyntäen. Tällöin puhutaan ns. paikkatietomerkinnästä. Paikkatietomerkinnän avulla kartalle voidaan merkitä esimerkiksi FSC-sertifikaatin edellyttämiä uudistusalojen säästöpuuryhmiä tai vaikkapa riistatiheiköksi soveltuvia alueita.   

Tausta-aineistoina käytetään jo edellä mainitun maastokartan lisäksi myös erilaisten kaukokartoitusmenetelmien avulla tuotettuja tausta-aineistoja. Perinteinen metsätaloudessa käytettävä kaukokartoitusmenetelmin tuotettu tausta-aineisto on vääräväri-ilmakuva, jonka avulla voidaan mm. erotella havu- ja lehtipuuvaltaisia alueita toisistaan. Uudempaa perua on ns. kasvillisuuden korkeusmalli, jonka avulla voidaan puolestaan tarkastella mm. puuston pituuden eroavaisuuksia. 

Automatisoidut paikkatietoanalyysit luontoarvoja turvaamassa

Paikkatietoja on mahdollista hyödyntää myös muuten kuin visuaalisesti kartalta tarkastelemalla. Tarkasteltaessa paikkatietoja tietojärjestelmäavusteisesti, puhutaan paikkatietoanalyysista. Ja tämä kun tehdään tietojärjestelmässä automaattisesti, puhutaan automatisoidusta paikkatietoanalyysista.  

Yksikertaisimmillaan paikkatietoanalyysi tarkoittaa sitä, että halutaan saada tieto siitä, millaisia paikkatietoja tarkastelun kohteena olevassa sijainnissa on, ja millaisia suhteita paikkatietokohteilla on toisiinsa nähden. Tällainen paikkatietoanalyysi on nimeltään päällekkäisyysanalyysi.   

Automatisoidun paikkatietoanalyysin avulla on mahdollista tuottaa lisätietoja metsikkökuviolle kolmansien osapuolten paikkatietoaineisoihin perustuen.

Metsätalouden suunnittelun kontekstissa paikkatietoanalyyseja voidaan hyödyntää monissa eri metsäsuunnitteluprosessin vaiheissa. Ensimmäinen hyödyntämispaikka tulee vastaan tilanteessa, jossa suunnittelija ylläpitää tai täydentää metsikkökuvion tietoja. Automatisoidun paikkatietoanalyysin avulla on mahdollista tuottaa lisätietoja metsikkökuviolle kolmansien osapuolten paikkatietoaineisoihin perustuen. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa metsikkökuvio sijaitsee pohjavesialueella tai asemakaavoitetulla alueella. Tämä tieto voidaan tuottaa automatisoidusti metsikkökuvion ominaisuustiedoksi käyttäjän muokatessa kuviota.  

Toinen merkittävä hyödyntämispaikka liittyy tilanteeseen, jossa kuviolla olevat puut on päätetty myydä puunostajalle ja metsikkökuviosta on muodostettu ns. leimikkokuvio. Myös tällöin toteutetaan sarja erilaisia automatisoituja paikkatietoanalyyseja. Näiden analyysien avulla pyritään varmistamaan se, että leimikko voidaan korjata turvallisesti luontoarvoja vaarantamatta. Leimikon muodostamiseen liittyvässä automatisoidussa paikkatietoanalyysissa tarkastellaan mm. leimikon sijaintia suhteessa sähkölinjoihin ja petolintujen pesiin. Analyysi varmistaa lisäksi sen, että leimikolta korjattavalle puulle on määritelty varastopaikka ja että pääsy leimikolle (ajoura) on asianmukaisesti osoitettu.   

Artikkeli Paikkatiedon laadun merkitys metsäsuunnittelussa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.