Halusimme metsille hyvän tulevaisuuden
Suvulle tärkeä metsä pysyi omistuksessa vuosikymmeniä aina siihen saakka, kunnes metsänomistus olisi alkanut sirpaloitua. Topi Raitasen suvun metsätilat löysivät uuden omistajan, kun metsätilakaupat tehtiin Tornatorin kanssa.
Kun 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari Topi Raitanen kertoo lapsuutensa metsistä, hänen äänessään on samaa lämpöä kuin silloin, kun hän puhuu urheilu-uransa merkittävimmistä hetkistä. Metsät eivät olleet Raitasen suvulle vain maa alueita: ne olivat osa sukupolvien ketjua ja arjen työtä Karstulan maisemissa.
Kesäkuussa 2025 suvun metsätilat löysivät uuden omistajan, kun metsätilakaupat tehtiin Tornatorin kanssa. Päätös syntyi harkiten, yhdessä ja perheen arvoihin nojaten.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Kuva: Topi Raitanen
Satojen vuosien historia metsän ja työn ympärillä
”Isäni suku on omistanut metsää ja peltoa Karstulan alueella jo useiden sukupolvien ajan”, kertoo Raitanen.
Aikoinaan suvun kantatila siirtyi eteenpäin perintönä tai jakautui pienemmiksi kokonaisuuksiksi, kun useampi perillinen halusi jatkaa maanviljelyä. 1960–70 lukujen taitteessa isän isovanhemmat lopettivat omistamansa tilan karjanpidon ja muuttivat kaupunkiin. Pellot jatkoivat elämäänsä sukulaisten hoidossa. Isoäidin puolelta metsät jaettiin 70-luvun lopulla isoäidin ja hänen veljensä kesken.
”Isoäiti ja isoisäni kuitenkin ostivat 1980-luvulla mummin Kanadassa asuvalta veljeltä hänen omistuksessaan olleet metsät. Näin metsäpinta-alaa kertyi yhteensä liki 100 hehtaarin verran”, Raitanen jatkaa.
Papan perintö oli aktiivisen metsänhoidon ja pitkän aikavälin ajattelun malli
Topin pappa teki työuransa metsäteollisuudessa puunhankinnan ja -korjuun esimiestehtävissä.
”Pappani oli henkeen ja vereen metsämies”, Raitanen muistelee ja jatkaa ”Miltei kaiken vapaa-aikansa hän halusi käyttää kohtuullisen ajomatkan päässä sijainneiden omien metsätilojen tarjoamissa metsätöissä joko pottiputken ja raivaussahan kanssa taimikoissa tai sitten tekemässä kasvatusmetsissä harvennushakkuita moottorisahan kanssa.”
Tilan päätehakkuuleimikot tehtiin kuitenkin aina pystykauppoina. Ja kun isovanhempien voimat iän myötä hiipuivat, töitä alettiin ostaa entistä enemmän ulkopuolisilta metsäpalvelujen tuottajilta. Silti perinne vastuullisesta ja aktiivisesta metsänhoidosta jäi perheeseen vahvasti elämään.
”Pappa oli henkeen ja vereen metsien hoitaja. Metsien hyvä kunto oli hänelle kunnia-asia,” Topi kertoo. ”Hän uskoi siihen, että pitkäjänteinen hoito hyödyttää kaikkia niin omistajaa, teollisuutta kuin koko kansantaloutta.”
Seuraava sukupolvi päätöksen edessä
Papan kuoleman jälkeen metsät jakautuivat useammalle omistajalle. Kun myös Topin isoäiti menehtyi, omistajia oli jo kuusi ja kolmessa eri sukupolvessa. Kukaan ei asunut tilojen lähellä, eikä aktiivisen metsänomistajan rooli ollut kenellekään realistinen. Lisäksi metsien markkina-arvon nousu vaikeutti ajatusta osuuksien lunastamisesta suvun sisällä. Myöskään yhteismetsä tai metsäyhtymä ei tuntunut toimivalta vaihtoehdolta omistajien erilaisten elämäntilanteiden ja tavoitteiden vuoksi.
”Emme myöskään halunneet, että joku meistä joutuisi ottamaan ison taloudellisen riskin lunastaakseen muut omistajat ulos,” Topi sanoo. Samaan aikaan pesän osakkaat kuitenkin halusivat, että perintömetsät säilyisivät hyvissä käsissä ja metsätalouskäytössä, mikä olisi ollut tärkeää myös papalle.
Oikea ostaja löytyi selkeyden, ammattitaidon ja luottamuksen perusteella
Suvun metsäasiantuntijana toiminut Topin isä kartoitti ostajaehdokkaita ja keräsi tarjoukset tila-arvion perusteella. Kiinnostusta löytyi runsaasti sekä yksityisiltä että instituutioilta. Tornator erottui joukosta alusta lähtien. ”Tornatorin kanssa yhteistyö oli suoraviivaista ja selkeää heti ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen,” Topi kertoo. ”Saimme tietää, miten prosessi etenee, milloin maastokäynti tehdään ja milloin saamme sitovan tarjouksen. Muilla ostajilla aikataulut venyivät turhaan.”
Kauppa eteni sovitusti, ilman ylimääräisiä kuluja ja markkinatason mukaisella hinnalla. Yhtä tärkeäksi kuin hinta, nousi tunne siitä, että metsien hoito jatkuu vastuullisena, pitkäjänteisenä ja metsätalouskäytössä.
”Tiesimme, että metsät hoidetaan Tornatorilla hyvin. Se toi papan ja mummin metsien perineille jäsenille mielenrauhaa.”
”Toivon tarinamme auttavan muita samankaltaisessa tilanteessa olevia”
Raitasen perheelle metsätilojen myynti ei ollut vain taloudellinen ratkaisu. Se oli päätös luopua suvun pitkästä perinnöstä, mutta samalla päätös varmistaa metsille hyvä tulevaisuus. ”Moni perhe saattaa olla tässä samassa tilanteessa kuin meidän perheemme oli metsäperinnön äärellä. Siksi haluan jakaa tarinaamme”, Topi sanoo lopuksi.
Kuka hän on?
Topi Raitanen
- 3000 metrin estejuoksun Euroopan mestari
- Alun perin Tuusulasta ja nyt Oulusta kotoisin oleva entinen metsänomistaja
- Myi sukunsa kolme metsätilaa Karstulasta Tornatorille kesäkuussa 2025
- Omisti osan tiloista isoisältään saamansa perinnön kautta ja oli myös isoäitinsä kuolinpesän osakas
