SOTKA-levähdysalueverkostossa on toistaiseksi 64 kohdetta eri puolilta Suomea. Vapaaehtoisesti rauhoitettujen alueiden verkosto takaa, että vesilinnuilla on syksyllä riittävästi ruokailu- ja levähdysalueita. Näin vesilinnut viipyvät pidempään Suomessa ja ovat paremmassa kunnossa muuttomatkaa ja seuraavan vuoden pesintää varten. Immalanjärvellä levähtää parhaina syksyinä satamäärin vesilintuja, joten se on arvokas lisä verkostoon.

Sopimuksen myötä Immalanjärven kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristöjen laatuun ja vesilintukantojen hyvinvointiin. ”Tornatorille on tärkeää tehdä yhteistyötä metsästys- ja luontojärjestöjen kanssa tavalla, joka tukee sekä riistakantojen elinvoimaa että luonnon monimuotoisuutta. Näemme tällaisen yhteistyön luontevana osana vastuullista maanomistusta”, sanoo Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.

”Vesilintujen syysmuutonaikaiset SOTKA-levähdysalueet ovat konkreettinen esimerkki siitä, miten metsästäjät osallistuvat vastuulliseen riistanhoitoon. Vapaaehtoisesti rauhoitetut alueet pidentävät lintujen viipymistä Suomessa sekä parantavat niiden kuntoa ja selviämistä. Tämä tukee pitkällä aikavälillä elinvoimaisia ja kestävän metsästyksen mahdollistavia vesilintukantoja”, sanoo Suomen Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

SOTKA-levähdysaluehanke on osa maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimaa SOTKA-kokonaisuutta. Hanke toteutetaan Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteistyönä.

Lisätiedot:

Heikki Myöhänen, ympäristöpäällikkö, Tornator Oyj, puh. 0504412253, etunimi.sukunimi@tornator.fi

SOTKA-levähdysaluehankkeen sivut: www.vesilinnut.fi

Artikkeli Tornator, Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi sopivat SOTKA-levähdysalueesta Imatralla julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Tornatorille Kotka-Jukolassa mukanaolo on luonteva osa yhtiön vastuullista roolia suomalaisissa metsissä. Tornator on merkittävä maanomistaja Kotkan seudulla, ja suunnistus on monelle metsäammattilaiselle ja metsissä työskentelevälle tuttu harrastus.

– Suunnistus yhdistää metsän, liikunnan ja luonnonlukutaidon ainutlaatuisella tavalla. Se on kestävä ja luontoa kunnioittava liikuntamuoto, joka sopii hyvin Tornatorin arvoihin ja metsien pitkäjänteiseen hoitoon, Tornatorin joukkueiden kokoonpanija ja yhtiön talousjohtaja Antti Siirtola kertoo.

– Kotka-Jukolan 2026 slogan ”Elämää metsästä” korostaa Jukolan viestin ydintä – metsän ja suunnistuksen merkitystä fyysisenä, henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena. Metsä ei ole vain kilpailupaikka, vaan se on elämää antava, kehittävä ja syvästi koettava ympäristö. Metsänomistajat, kuten Tornator, ovat Jukolalle erityisen tärkeä sidosryhmä; viestihän suunnistetaan osittain heidän metsissään. Tornatoria ja Kotka-Jukolaa yhdistää vahvasti myös vastuullisuus, joten on luontevaa saada juuri Tornator mukaan ankkuriosuuden osuusisännäksi, sanoo Kotka-Jukolan myyntipäällikkö Jyrki Metsola.

Kilpailuviikonloppuun Tornator osallistuu myös omilla joukkueillaan: yhtiöllä on mukana kaksi Jukola-joukkuetta sekä yksi Venlojen viestin joukkue. Osallistuminen tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden yhteiseen liikunnalliseen haasteeseen sekä elämykseen ainutlaatuisessa tapahtumassa.

Perjantaina 12.6. yhtiö on mukana Merikeskus Vellamossa järjestettävässä Metsä Areena -paneelikeskustelussa. Tornatorin esittelyteltta löytyy myös kisakeskuksen esittelyalueelta koko kisaviikonlopun ajan.

Lisätietoja:

Antti Siirtola, talous- ja rahoitusjohtaja, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 773 0975

Jyrki Metsola, Kotka-Jukolan myyntipäällikkö, etunimi.sukunimi@jukola.fi, puh. 040 042 7796

Artikkeli Tornator Oyj Kotka-Jukolan ankkuriosuuden osuusisäntänä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

”Eilen keskustelin yhtiön tilan rajanaapurin kanssa metsänhoidosta ja hyönteistuhoista, kun puhe kääntyi myrskyn jälkiin. Myrsky oli kaatanut arvokkaan, historiallisen kuusen Pyhäjärven rannalla Kesälahdella, Kummun kylällä. Kuusi oli erikoislaatuinen, kaksihaarainen ja sen taustalla on tarina, joka ulottuu jatkosodan aikaan”, kertoi työkaverini.

Kuusi kaatui myrskyssä 2020-luvun alkuvuosina. Kuva: Tornator.

Blenheimin pakkolasku kesäkuussa 1944 Kummun kylän pellolle

Perimätiedon mukaan kuusen kaksihaaraisuus liittyy dramaattiseen jatkosodan aikaiseen tapahtumaan. Kesäyönä 12.6.1944 Värtsilän kentältä lentoon lähtenyt Bristol Blenheim-pommikone BL-142 sai paluumatkalla osuman. Ohjaaja Pentti Tuisku ja tähystäjä Göran Ödner haavoittuivat, ja koneen mittaristo särkyi. Polttoaineen ollessa lopussa Tuisku päätti tehdä pakkolaskun Uukuniemen Kummun kylään pellolle. Lasku onnistui, mutta Tuisku ja Ödner loukkaantuivat vakavasti. Konekivääriampuja alikersantti Sven Rosendahl säilyi vahingoitta ja lähti etsimään apua.

Perimätieto kertoo, ettei miehistö tiennyt olivatko laskeutuneet omalle vai vieraan valtakunnan puolelle. Miehistö varmistui kuitenkin olevansa omalla puolella läheisestä ladosta löytyneiden lannoitesäkkien suomenkielisistä teksteistä. Kyläläiset auttoivat haavoittuneet Savonlinnan sairaalaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Bristol Blenheim IV BL-200 Malmin lentoasemalla 1950-luvulla. Kuva: Suomen Ilmailumuseo, Kauko Tuomikosken kokoelma.

Kuusi havisee historiallista tarinaa

Aikalaisten tarinan mukaan Bristol Benheim BL-142:n tehdessä pakkolaskua uukuniemeläiselle pellolle kone osui mahalaskun yhteydessä kuusen latvaan katkaisten sen. Kuusi selvisi kuitenkin lentokoneen osumasta ja jatkoi kasvuaan kaksihaaraisena aina 2020-luvulle asti, kunne se kaatui syysmyrskyssä 2021. Myrksyn kaatama puu pötköttää nyt paikoillaan kantaen muistoa sodan aikaisesta pakkolaskusta ja ihmisten selviytymisestä.

Metsä kantaa mukanaan tarinoita ja jälkiä menneisyydestä. Ne ovat sopeutuneet vuosisatojen aikana myrskyihin, sotiin, hyönteistuhoihin ja ihmisen muokkaamiin maisemiin. Jokainen puu on osa tarinaa, elävää arkistoa. Rungossa ja oksissa näkyvät historian kerrostumat, luonnon sitkeys ja kyky jatkaa kasvuaan muutoksista huolimatta. Metsässä kulkiessamme kuljemme samalla myös historian sivuilla.

Muistomerkki pakkolaskupaikalle

Tapahtuma jäi elämään paikallisten tarinoissa ja osana sotahistoriaa. Vuonna 2010 Uukuniemi-seura ry ja Uukuniemen Kummunkylän kyläyhdistys pystyttivät pakkolaskupaikalle muistomerkin. Blenheim-ohjaaja lentomestari Pentti Tuisku oli itse läsnä tilaisuudessa elävänä muistutuksena rohkeudesta ja selviytymisestä sodan keskellä.

Tuisku teki tiettävästi kaksi pakkolaskua Blenheim-konetyypillä jatkosodan aikana. Ensimmäisen joulukuussa 1943 Suulajärven kentälle, kun pahasti vaurioituneen koneen hydrauliikka ei toiminut laskeutumisen yhteydessä.

Vuonna 2010 paljastettiin muistomerkki pakkolaskupaikalle Uukuniemen Kummun kylälle. Kuva: Tornator.

Lähde: https://yhdysmies.fi/parikkalassa-muisteltiin-onnistunutta-blenheimin-pakkolaskua/

Artikkeli Myrskyn kaatama kuusi kertoo jatkosodan tarinaa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Imatran Urheilijat on tunnettu monipuolisesta lajikirjostaan, aktiivisesta junioritoiminnastaan sekä roolistaan menestyneiden huippu-urheilijoiden kasvattajana. Tornator haluaa olla mukana tukemassa tätä arvokasta työtä ja luomassa mahdollisuuksia nuorille harrastaa ja kehittyä.

”Meille on tärkeää olla mukana rakentamassa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä yhtiömme kotipaikkakunnalla. Yhteistyö Imatran Urheilijoiden kanssa on luonteva tapa tukea paikallista urheilua ja sen positiivisia vaikutuksia etenkin nuorten arjessa”, kertoo Henrik Nieminen Tornatorista.

’’Näemme Tornatorin kaltaiset yhteistyökumppanit seuramme menestykselle ja kehitykselle elintärkeänä. Imatran Urheilijat menestyvänä monilajiseurana tarvitsee paikallisia menestyviä ja valtakunnallisesti merkittäviä tukijoita. Haluamme olla luomassa hyvän tulevaisuuden tekoja urheilun kautta yhdessä Tornatorin kanssa’’, kiteyttää Imatran Urheilijoiden puheenjohtaja Petri Siitonen.

Yhteistyö tuo mukanaan näkyvyyttä tapahtumissa ja mahdollisuuksia yhteisiin projekteihin, jotka tuovat liikunnan iloa ja tukevat aktiivista elämäntapaa sekä paikallista hyvinvointia.

Lisätiedot:

Henrik Nieminen, Tornator Oyj, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 869 7613
Petri Siitonen, Imatran Urheilijat, puh. 040 707 3805

Artikkeli Tornator aloittaa pääyhteistyökumppanuuden Imatran Urheilijoiden kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Omistamme Suomessa yli 700 000 hehtaaria metsää, mikä tekee meistä maan suurimman yksityisen metsänomistajan. Metsäomaisuutemme sijoittuu ympäri Suomen, mutta yhtiön synnynsijoilla Itä-Suomessa omistuksemme on vahvinta.

Metsä on meille enemmän kuin raaka-ainetta

Tornatorin ydinliiketoimintaa on kestävä metsätalous. Myymme hakkuuoikeuksia ja toteutamme hakkuut aina metsän kasvua kunnioittaen. Pidämme hakkuut keskimäärin alle vuosittaisen kasvun. Hoidamme metsiämme pitkällä aikajänteellä, PEFC- ja FSC®-sertifikaattien mukaisesti.

Olemme suojelleet yli 13 000 hehtaaria metsää ja toteutamme vuosittain useita ennallistamistoimia, joilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen hyvinvointia. Vuonna 2024 ennallistimme noin 560 hehtaaria soita ja toteutimme 35 elinympäristöjen hoitokohdetta.

Ilmastotekoja metsissämme

Metsämme sitovat vuosittain hiiltä saman verran kuin koko Suomen henkilöautoliikenteen päästöt. Tämän lisäksi kasvatamme hiilensidontakykyä aktiivisella metsänhoidolla: lannoituksilla, sekapuustoisuuden lisäämisellä ja jalostetun taimimateriaalin käytöllä. Vuonna 2024 istutimme 8 miljoonaa tainta eli kevätsesongin aikana joka päivä noin puoli miljoonaa uutta puuta.

Ilmasto-ohjelmamme tavoitteena on lisätä hiilensidontaa 20 % vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillintä on meille konkreettista työtä, joka alkaa metsäkuviolta ja ulottuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimimme muun muassa WWF:n pääyhteistyökumppanina.

Metsä kuuluu paikallisille

Metsämme ovat avoimia kaikille. Ne ovat marjastuspaikkoja, retkipolkuja, metsästysmaita ja rantautumispaikkoja. Vuokraamme metsiämme yli 1500 metsästysseuralle ja ylläpidämme 17 000 kilometriä metsäteitä, jotka palvelevat niin metsätaloutta kuin paikallisia asukkaita ja mökkimatkalaisiakin.

Metsämme myös työllistävät. Tornatorin suora ja epäsuora työllistämisvaikutus on Suomessa noin 1600 henkilötyövuotta. Teemme tiivistä yhteistyötä yli 240 urakoitsijakumppanin kanssa useimmiten haja-asutusalueilla, joissa jokainen työpaikka merkitsee.

Metsäomistajuus on tekoja tänään ja lupauksia huomiselle

Olemme metsänomistaja, joka hyödyntää metsän taloudelliset mahdollisuudet huomioiden kokonaisvastuullisuuden. Tarjoamme työtä, kasvatamme uusiutuvia materiaaleja, kehitämme metsänhoidon digitaalisia ratkaisuja, rakennamme tuulivoimaa, ja osallistumme aktiivisesti ennallistamisprojekteihin.

Metsäfaktoja

Miten paljon Suomessa on metsää?

Suomen maapinta-alasta lähes 86 % eli 26,3 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata.

Metsätalousmaasta reilu 75 % on metsämaata, 10 % on heikompikasvuista kitumaata ja 12 % lähes tai täysin puutonta joutomaata.

Lähde: Metsävarat maakunnittain | Luonnonvarakeskus

Kuka omistaa metsää Suomessa?

Suomessa on runsaat 950 000 metsäkiinteistöä.

• Pinta-alasta lähes 44 prosenttia on yksityisten henkilöiden omistuksessa.
• Metsähallituksen eli Suomen valtion omistuksen osuus on runsas kolmannes.
• Seuraavaksi suurimmat omistajaryhmät ovat yhtiöt (noin 7 %), kuolinpesät (noin 5 %) ja yhteismetsät (noin 3 %).
• Sijoitusrahastojen omistusosuus jää alle prosenttiin.

Lähde: Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin | Metsäkeskus

Artikkeli Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Miten kalastusosuuskunta ja Suomen suurin yksityinen metsänomistaja päätyivät yhteisen asian äärelle suolle? Vastaus löytyy Osuuskunta Lumimuutoksen historiasta.

Kalastusta päätoimialanaan harjoittanut osuuskunta aloitti ennallistamistoiminnan noin 15 vuotta sitten.

”Ammattikalastajat tykkäävät kalastaa ja vetää nuottaa vesillä, jotka voivat hyvin. Meidän mielestämme oli luontevaa panostaa vesistöjen kuntoon ja kunnostukseen”, Lumimuutoksen toinen perustaja, kalastaja ja tutkija Tero Mustonen kertoo.  

Tuorein ponnistus, Ilomantsin ja Lieksan alueelle sijoittuva Koitajoki-hanke, ulottuu myös Tornatorin maille.

”Ennallistamisen etu on siinä, että siinä pyritään yhteisten elinympäristöjen, kuten järvien tai jokien tilan parantamiseen. Konkreettisella tekemisellä voidaan päästä eteenpäin monesta vaikeasta kysymyksestä, johon on helppo jumittua”, Mustonen sanoo.  

Palaavat lajit ja mittaustulokset kertovat onnistumisesta

Kun halutaan parantaa vesien laatua, katseet kääntyvät sen valuma-alueille. Valuma-alueiden kunnostaminen voi vähentää ravinteiden ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Lumimuutoksen keinovalikoimaan kuuluvat esimerkiksi soiden ennallistaminen ja virtavesien uomien ja valuma-alueiden sekä virtaamaolosuhteiden palauttaminen luonnontilaan.

Koitajoellakin suon ennallistamisen toivottu vaikutus pitkässä juoksussa on Koitajoen vedenlaadun paraneminen. Tulevat vuodet kertovat yhteistyön onnistumisesta.

Avainlajien seurannan lisäksi tarvitaan veden laadun tieteellistä tutkimusta ja mittaamista. Mittauksissa seurataan muun muassa kiintoaines-, fosfori-, typpi- ja elohopeapitoisuuksia.

Mustonen toteaa, että ihmisen parhaista yrityksistä huolimatta luonto lopulta päättää, mitä alueista tulee.

”Tutkimukset osoittavat, että ennallistettu alue ei ole sama asia kuin luonnontilainen, mutta se voi olla hyvin lähellä ja samankaltainen. Yleisesti luonto kuitenkin hyväksyy hyvin ennallistetut alueet elinympäristönä, ja ravintoketjut alkavat toipua.”

Kumppanuus on sitä, että myös näkemyseroista voidaan keskustella  

Historiansa aikana Lumimuutos on ennallistanut Suomessa yli 50 luontokohdetta. Etenkin Pohjois-Karjalan alueella Lumimuutoksen ja Tornatorin tiet ovat ristenneet aiemminkin, sillä Tornator on yksi alueen suurimmista metsänomistajista.

Mustonen kertoo, että Lumimuutoksen ja Tornatorin yhteistyö on sujunut hyvissä merkeissä. Toimintaa ohjaa yhteistyösopimus, joka kertoo missä kohteissa ja miten toimitaan.

Näkemyserojakin tulee vastaan. Haasteelliset hetket liittyvät siihen, että Tornatorin tavoitteet ovat tuottavassa metsätaloudessa ja yhtiö toimii tavoitteensa mukaisesti. Esimerkkinä näistä keskusteluista on ollut esimerkiksi ennallistettavien soiden keskellä olevien kivennäismaiden jättäminen hakkuiden ulkopuolelle.

Lumimuutos jättäisi koskematta alueita, jotka Tornator liiketoiminnan näkökulmasta hyödyntää. Tärkeää on sopia ennallistettujen alueiden luonnontilan säilyttämisestä.

”Muun muassa näistä on vaihdettu rehellisiä mielipiteitä puolin ja toisin”, Mustonen sanoo. 

Kärkäs keskustelu ei ratkaise maankäytön ongelmakohtia

Metsäkeskustelu on käynyt jo vuosia kuumana. Mustonen ei usko, että vastakkainasettelu ja muuttumaton puhe ratkaisevat kysymyksen kestävästä maankäytöstä.   

”Meidän pitää hakea tilannetta, jossa isot toimijat muuttavat käytänteitä parempaan suuntaan. Sillä on isoja vaikutuksia luontokadon kannalta.” 

Hyvänä esimerkkinä Mustonen nostaa esille Tornatorin jatkuvan kasvatuksen lisäämisen rehevillä turvemailla: 

”Tornatorin uudet käytänteet turvemailla, kuten jatkuva kasvatus ja maastossa käytettävät erityistekniikat, ovat merkittävä askel eteenpäin isolta toimijalta.”  

Turvemaiden jatkuvan kasvatuksen lisääminen on osa Tornatorin monimuotoisuusohjelmaa. Suoluontoympäristöjen ennallistaminen on sekin yksi ohjelman painopisteistä.

Artikkeli Yhteisen suon äärellä ei kaivauduta poteroihin julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Jotain uutta oli kuitenkin ilmassa – nimittäin edessä siintävät eläkepäivät.  

”Kolmea kuukautta vaille 50 vuotta tuli oltua näissä hommissa”, Jalkanen laskee.  

Eläkepäiviä Jalkanen ei ole etukäteen suunnitellut. Se on kuitenkin varmaa, että metsätyöt varmasti vielä kutsuvat. 

”Kesäpojaksi voin tulla Tornatorille sahaamaan. Ei tässä vielä eläkeläiseksi tunne oloaan”, hän nauraa. 

Metsuriveljessarjan nuorin 

Jalkasen työura alkoi 1975 Enso-Gutzeitin palveluksessa. 

”Vanhemmat veljet olivat ’Gutzeitilla töissä ja olin monesti apuna puita kantamassa. Kun vanhin veli lähti armeijaan, työnjohtaja kysyi minua keskimmäisen veljen työpariksi. Hän oli nähnyt, että pärjään hommissa. Siitä se alkoi”, Jalkanen muistelee. 

Myöhemmin vanhin veli palasi armeijasta ja kolme Jalkasen veljestä työskenteli melkein pari vuosikymmentä saman yhtiön palveluksessa. 90-luvun tuulisina aikoina vanhin veljistä siirtyi yksityiseksi toimijaksi, mutta keskimmäisen veljen kanssa Jalkanen teki töitä työparina aina veljen eläköitymiseen asti nelisen vuotta sitten.  

Veljesrakkaus ei joutunut töiden vuoksi koetukselle vuosikymmenten tiivistä yhdessä tekemisestä huolimatta. 

”Sovussa on mennyt, ei olisi muutoin tehty porukalla”, Jalkanen naurahtaa. 

Talven pakkasista kesäkuumille 

Pitkä työura on tarjonnut Jalkasella näkymän suomalaisen työn ja metsurin työn muutokseen.  

”Alkuaikoina työpäivät olivat pitkiä: työmaalle mentiin aamulla, kun alkoi nähdä, ja illalla lähdettiin pois, kun pimeä tuli. Työviikko oli kuusipäiväinen”, Jalkanen muistelee. 

Töitä tehtiin pääasiassa talvella, eikä talvivarusteissa ollut kehumista. Kesäaika oli hiljaista. 

Vuosien mittaan työpäivät ja -viikot ovat lyhentyneet ja sesonki siirtynyt sulan maan aikaan. Itse työ on muuttunut fyysisesti kevyemmäksi, kun painotus on siirtynyt avohakkuiden tekemisestä raivaussahapainotteiseksi. 

”Ennen oli 40 metrin välein talviajourat ja rungot vedettiin käsipelissä ajourille. Rungot oli mitan kanssa katkottava. Kun pystymitta tuli, sai ruveta katkomaan silmämääräisesti. Nykyään metsäkoneet hoitavat homman automaattisesti”, Jalkanen kertaa muutoksia. 

Juttu jatkuu kuvagallerin jälkeen. Kuvagalleriassa kuvia Miehen työ – Suomi taitekohdassa 1970 -näyttelystä. Näyttely pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsätyömies -tutkimusraporttiin ja sen yhteydessä koottuun laajaan, dokumentaariseen valokuva-aineistoon vuosilta 1970–1971. Valokuva-aineiston kuvaajat olivat Erkki Heikinheimo ja Aarne Reunala. Tutustu koko näyttelyyn Miehen työ – Lusto vahvistaa suhteita metsään

Vastuullisemmin metsään 

Lainsäädännön vaikutusta metsurin työn muutokseen ei voi sivuuttaa. Metsien käyttöä ohjaavat lait ovat mullistuneet, samoin työaikoja- ja olosuhteita määrittävät lait. Työsuojelu ja työturvallisuus ovat tulleet myös metsään. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti vastuullisuusajattelu on myös muuttanut alaa.  

”Muutokset ovat olleet hyviä”, Jalkanen sanoo.  

Nyt pinnalla oleva keskustelu metsien kohtalosta on noussut esille useampiakin kertoja Jalkasen uran aikana. Jalkanen on työskennellyt metsissä niin kauan, että on ehtinyt nähdä, miten aukosta kasvaa metsä. Hän ei ole huolissaan: 

”Ei Suomesta lopu metsä.” 

Toimeentulon kulmakivestä harvojen lajiksi 

Vaikka metsurin työ ei ole enää niin vaativaa ja työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet varusteiden, laitteiden ja työturvallisuuden kehittymisen myötä, suomalaiset metsurit alkavat olla katoava luonnonvara. Työ ei kiinnosta nuoria.  

Vielä 70-luvulla Suomen metsissä työskenteli 100 000 metsuria, nyt määrä on lähellä 3000. 

Kehitys näkyy myös Tornatorissa, ja tarkoittaa sitä, että metsäomaisuuden hoitoon tarvitaan urakoitsijakumppaneita. 

”Alkuun meitä oli 170, nyt alle 30. En näe urakoitsijoiden käyttöä huonona, jonkunhan ne työt on hoidettava”, Jalkanen toteaa. 

Yksi työnantaja läpi uran 

Jalkasen työura on siitäkin poikkeuksellinen, että mies ei ole kertaakaan varsinaisesti vaihtanut työpaikkaa. Jalkanen työskenteli Enso-Gutzeitille vuoteen 1998, jolloin se yhdistyi Stora Enson kanssa. Tornatorin palvelukseen Jalkanen siirtyi 2002, kun Stora Enso yhtiöitti metsänsä ja nykyinen Tornator perustettiin. 

80-luvun alussa kilpailija houkutteli töihin, mutta Jalkanen ei nähnyt työnantajan vaihtamisessa itua. 

”Reppu selässä lähdettävä töihin joka tapauksessa, se ei muutu mihinkään.” 

Vakaa työnantaja on luonut turvaa metsurin arkeen. Kun Jalkaselta kysyy, mikä on ollut parasta työurassa, ei vastausta tarvitse pitkään miettiä: 

”Kyllä se on se vapaus. Ei tarvitse niin olla kellon kanssa, vaan saa itse päättää, missä olla ja mihin aikaan. Sekin on hyvä, että työkohde vaihtuu usein. En olisi tehtaassa viihtynyt.” 

Artikkeli Viisi vuosikymmentä metsätöissä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Myymme rantatontit määräaloina. Rantatontit on pyykitetty maastoon, rajalinjat on aukaistu ja merkitty. Rakennuspaikat ovat selkeästi maastossa havaittavissa, eikä ostajalle jää epäselvyyttä kaupan kohteesta.

Markkinointisovelluksessamme on erittäin paljon materiaalia, jotka helpottavat etsimään oikeanlaista, juuri sinulle sopivaa kohdetta. Kohteiden löytymisen jälkeen rantatontteja on helppo käydä maastossa omatoimisesti katsomassa ajo-ohjeiden ja maastossa olevien opasteiden avulla. Annamme lisäksi mielellämme sähköpostitse ja puhelimitse lisätietoa kohteista, jotta valinta helpottuu.

2. Kaupan ja dokumenttien valmistelu

Kaupasta sopimisen jälkeen, ennen kauppakirjan allekirjoittamista, toimitamme asiakkaalle tutustuttavaksi kauppakirjaluonnoksen ja muun kauppaan liittyvän materiaalin, mm. rekisteriotteet kaupan kohteesta (lainhuudatus- ja rasitustodistukset sekä kiinteistörekisteriotteen). Ennen kaupan allekirjoittamista teemme yhtiössä kiinteistökaupan vaatimat myyntipäätökset ja tämän jälkeen sovitaan sopiva kauppakirjan allekirjoittamisen ajankohta. Tornator Oyj laatii kauppa-asiakirjat ja varaa kaupantekotilaisuuteen kaupanvahvistajan paikalle.

3. Kaupanteko

Kauppahinta kohteesta maksetaan yhtiön tilille viimeistään kaupantekotilaisuudessa. Hallinta- ja omistusoikeus tonttiin siirtyvät ostajalle kauppakirjan allekirjoituksilla. Tornator Oyj hoitaa kaupanteon jälkeen kustannuksellaan myydyn määräalan vapauttamisen kiinnityksistä.

4. Kaupanteon jälkeen

Kaupanteon jälkeen ostajan tehtäväksi jää varainsiirtoveron maksaminen ja lainhuudon hakeminen. Kaupanteon yhteydessä ostajalle annetaan ohjeet toimenpiteiden tekemiseen. Lainhuudon myöntämisen jälkeen määräalan lohkominen käynnistyy automaattisesti. Lohkomistoimituksessa Maanmittauslaitos lohkoo myydyn määräalan omaksi itsenäiseksi kiinteistöksi. Samalla perustetaan tontin tarvitsemat tieoikeudet.

5. Rakentaminen

Rakennusoikeus rantatonteille on ratkaistu jo ennen myyntiin laittamista, yleensä kuntien rantayleiskaavoissa tai yhtiön teettämissä ranta-asemakaavoissa, joten rakennuslupaa hakemaan ja rakentamaan pääsee välittömästi kaupanteon jälkeen.

6. Kauppahinnan ulkopuoliset kustannukset

Kauppahinnan lisäksi ostajalle tulevat maksettavaksi kauppaan liittyvät kaupanvahvistus- ja lainhuudatuskustannukset (yht. 310 €) sekä määräalan lohkomiskustannukset (n. 1 500 €). Lisäksi ostajan täytyy maksaa kiinteistökauppaan liittyvä varainsiirtovero (3 % kauppahinnasta). Sähköliittymän hankinta jää myös ostajan tehtäväksi ja kustannettavaksi.

Artikkeli Näin teet rantatonttikaupat Tornatorin kanssa julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Noin 17 hehtaarin alueella on suojelukriteerit täyttävää runsaslahopuustoista kangasmetsää sekä alueellisesti uhanalaisen kuukkelin elinympäristö. Lisäksi kohde rajautuu olemassa oleviin luonnonsuojelualueisiin.

Tällä suojeluun esitettävällä Soininmäen alueella ei ole tehty metsänkäsittelytoimenpiteitä kymmeneen vuoteen. Julkisessa keskustelussa esillä olleet noin kolmen hehtaarin uudistushakkuut kohdistettiin suunnitellusti ja paikallista asiantuntemusta hyödyntäen viereiselle Pienen Soinimäen alueelle, joka on kuukkelin ydinalueen ulkopuolella.

Yksittäisen uudistushakkuualan koko on ollut noin kaksi hehtaaria, toimenpiteet on suoritettu pesimäajan ulkopuolella ja niissä on noudatettu metsäalan, luonnonsuojelujärjestöjen ja tutkijoiden yhteistyönä laatimaa Metsänkäsittely kuukkelialueilla -ohjeistusta. Ohjeistuksen suosituksen mukaisesti, tilanteen selventämiseksi ja kuukkelireviirin pysyväksi turvaamiseksi Tornator on nyt myös tehnyt kuukkelin ydinalueesta METSO-suojeluesityksen ELY-keskukseen.

Tornatorin kaksoissertifioiduissa metsissä metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen on luonnollinen osa henkilöstön arkea. Olemme Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. 700 000 hehtaarin pinta-alalla syntyy väistämättä haastaviakin tulkintatilanteita, luonto ei ole missään täysin samanlaista. Yhtiö ja sen ammattitaitoinen henkilöstö ovat täysin sitoutuneet huolehtimaan metsien hoidosta niin, että ne parhaiten palvelevat ilmastonmuutoksen hillinnässä, turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja siirtyvät myös tuleville sukupolville terveinä ja kasvukykyisinä.

Henrik Nieminen
Toimitusjohtaja
Tornator Oyj

Artikkeli Tornator turvaa kuukkelin elinympäristön julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

2030 

Tornatorin nykyinen monimuotoisuusohjelma päättyy 2030. Tavoitteemme vuoteen 2030 mennessä on 200 valmistunutta metsä- ja vesielinympäristöjen kohdetta, 3000 hehtaaria ennallistettuja soita sekä 5 000 hehtaaria uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita ja valtiolle suojelualueiksi myytyjä metsätalousalueita. 

Ohjelman myötä olemme toteuttaneet jo 64 hoitokohdetta, 1 224 hehtaaria ennallistettuja soita ja 3 410 hehtaaria uusia suojelualueita. 

Vuoden 2023 lopussa metsäomaisuudestamme oli luonnonsuojelualueita 12 971 hehtaaria.  Vuonna 2023 lisäsimme 20 000 hehtaaria jatkuvapeitteiseen kasvatukseen erityisesti suometsissä ja karuimmilla rämeillä. 

700 000  

Omistamme Suomessa noin 700 000 hehtaaria eli liki miljoona jalkapallokentällistä metsää. Se tekee meistä Suomen suurimman yksityisen metsänomistajan. Suomen metsävaratilastot kertovat, että Suomen pinta-alasta metsää on yli 76 prosenttia, joka tekee hehtaareissa 23 miljoonaa hehtaaria. Tästä puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on noin 20,3 miljoonaa hehtaaria. Tornatorin omistuksessa on siis melkein 3 prosenttia Suomen metsistä. 

Vuonna 2023 investoimme tuleviin kasvumahdollisuuksiin yli 100 miljoonaa euroa hankkimalla Suomessa ennätykselliset 24 000 hehtaaria metsää. Ostamme metsätiloja joka vuosi lisää ja omistuksemme kasvaa tasaisesti vuosittain noin 4–5 %.  

3 000 000 

Vuonna 2023 tuotimme metsäteollisuudelle noin 3 miljoonaa kuutiota puuraaka-ainetta, eli tukki- ja kuitupuuta. Talousmetsien kestävä käyttö on toimintamme tulevaisuuden kannalta tärkeää ja siksi pidämme vuosittaiset hakkuut alle puuston kasvun. 

Suomen metsät kasvavat vuosittain noin 103,5 miljoonaa kuutiometriä. Tornatorin Suomen metsäomaisuus kasvoi vuonna 2023 huikeat 3,2 miljoona kuutiometriä eli reilut 3,5 prosenttia koko Suomen metsien kasvusta.  

Meille on tärkeää, että metsämme voivat hyvin. Vuonna 2023 kohdistimme metsänhoitotoimia 27 500 hehtaariin. Vuonna 2024 Tornatorin metsissä ja metsäpalvelutyömailla on käynnissä 52 000 työmaata. 

4 500 000 

Tornatorin metsien hiilensidontakyky on 4,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa, joka vastaa noin 4/5 osaa Suomen henkilöautojen vuosittaisista liikennepäästöistä. Se on melkoisen paljon se!  

Kasvatamme ilmasto-ohjelmamme myötä puuston hiidensidontaa 20 % vuosien 2021–2030 aikana. Ilmastoviisaan metsätalouden keinoja ovat muun muassa metsien lannoitus, jalostetun taimiaineksen hyödyntäminen, metsien terveydestä huolehtiminen ja hakkuu- ja hoitotoimenpiteiden oikea kohdentaminen ja ajoittaminen. Vuonna 2023 lannoitimme 7 750 hehtaaria metsää. 

68 000 000 

Viimeinen kymmenen vuoden aikana olemme istuttaneet metsiimme 68 miljoonaa tainta. Se tekee vuodessa keskimäärin 6,8 miljoonaa tainta eli yli 18 000 tainta vuoden jokaisena päivänä. Kun huomioidaan toimintakautemme pituus, on sanomattakin selvää, että istutushommissa on melkoista haipakkaa sulan maan aikaan.  

Artikkeli 5 + lukua Tornatorin metsistä  julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.