Tornatorille Kotka-Jukolassa mukanaolo on luonteva osa yhtiön vastuullista roolia suomalaisissa metsissä. Tornator on merkittävä maanomistaja Kotkan seudulla, ja suunnistus on monelle metsäammattilaiselle ja metsissä työskentelevälle tuttu harrastus.

– Suunnistus yhdistää metsän, liikunnan ja luonnonlukutaidon ainutlaatuisella tavalla. Se on kestävä ja luontoa kunnioittava liikuntamuoto, joka sopii hyvin Tornatorin arvoihin ja metsien pitkäjänteiseen hoitoon, Tornatorin joukkueiden kokoonpanija ja yhtiön talousjohtaja Antti Siirtola kertoo.

– Kotka-Jukolan 2026 slogan ”Elämää metsästä” korostaa Jukolan viestin ydintä – metsän ja suunnistuksen merkitystä fyysisenä, henkisenä ja yhteisöllisenä kokemuksena. Metsä ei ole vain kilpailupaikka, vaan se on elämää antava, kehittävä ja syvästi koettava ympäristö. Metsänomistajat, kuten Tornator, ovat Jukolalle erityisen tärkeä sidosryhmä; viestihän suunnistetaan osittain heidän metsissään. Tornatoria ja Kotka-Jukolaa yhdistää vahvasti myös vastuullisuus, joten on luontevaa saada juuri Tornator mukaan ankkuriosuuden osuusisännäksi, sanoo Kotka-Jukolan myyntipäällikkö Jyrki Metsola.

Kilpailuviikonloppuun Tornator osallistuu myös omilla joukkueillaan: yhtiöllä on mukana kaksi Jukola-joukkuetta sekä yksi Venlojen viestin joukkue. Osallistuminen tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden yhteiseen liikunnalliseen haasteeseen sekä elämykseen ainutlaatuisessa tapahtumassa.

Perjantaina 12.6. yhtiö on mukana Merikeskus Vellamossa järjestettävässä Metsä Areena -paneelikeskustelussa. Tornatorin esittelyteltta löytyy myös kisakeskuksen esittelyalueelta koko kisaviikonlopun ajan.

Lisätietoja:

Antti Siirtola, talous- ja rahoitusjohtaja, etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 773 0975

Jyrki Metsola, Kotka-Jukolan myyntipäällikkö, etunimi.sukunimi@jukola.fi, puh. 040 042 7796

Artikkeli Tornator Oyj Kotka-Jukolan ankkuriosuuden osuusisäntänä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Lue tehtävästä lisää ja lähetä hakemus 15.4.2026 mennessä.

Artikkeli Haku: määräaikainen suunnitteluasiantuntija Oulun seudulle julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Ennen monimuotoisuusohjelmaa suunnittelijan katse kohdistui hakkuumahdollisuuksiin, mutta ohjelman myötä tilanne on muuttunut. Tänä päivänä työssä konkretisoituu, että metsien taloudellinen käyttö ja monimuotoisuuden vahvistaminen eivät ole toisistaan irrallisia, vaan nivoutuvat toisiinsa jo suunnitteluvaiheessa.

Kohteissa runsauden pulaa

Monimuotoisuusohjelman puitteissa ennallistettavat kohteet ovat usein metsittyneitä avosoita, paahdeympäristöjä, purouomia ja lähteitä. Tornatorin metsäsuunnittelijat Piia Ivakko, Anssi Hiltunen ja Noora Nevalainen kertovat, että sopivia kohteita on runsaasti. Suunnittelijan tehtävä on tunnistaa ja esittää parhaat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet luonnonhoidonasiantuntija Rauli Perkiölle.

Suunnittelijan työ alkaa koneen äärellä karttoihin, ilmakuviin ja paikkatietoon perehtyen. Tärkeä osa työtä on jalkautuminen maastoon. Suunnittelijat kertovat, että nykyisin soiden kaltaiset suuremmat kohteet hahmottuvat jo tietokoneen näytöltä, kun taas purot, lähteet ja muut pienemmät kohteet tunnistetaan maastokäynneillä.

– Helposti ajatellaan, että tähän tarvitaan erityistaitoja, mutta ei tämä ole sen kummoisempaa kuin päivittäinen työ. Kun liikkuu maastossa ja tuntee alueensa, kohteita alkaa löytyä, Ivakko sanoo.

Hiltunen täydentää ajattelun muutosta:

– Tässä on oppinut katsomaan, mitä kohde voisi olla. Kun tulee kohteen viereen, syttyy lamppu päässä ja osaa hahmottaa, mitä siinä olisi tehtävissä – ja mitä kannattaa jättää tekemättä.

Tornatorin metsäsuunnittelijat Anssi Hiltunen, Piia Ivakko ja Noora Nevalainen tunnistavat työssään metsänhoitokohteiden lisäksi myös potentiaalisia aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteita.

Ohjelma näkyy konkreettisissa ratkaisuissa

Pitkään Tornatorilla työskennelleet Ivakko ja Hiltunen kertovat, että monet nyt aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiksi valikoituvat alueet jäivät aiemmin sivuun. Niillä ei nähty liiketoiminnallista potentiaalia, eikä niille siksi tehty juuri mitään.

Ivakko kertoo esimerkin vanhasta, pirstaleisesta metsätilasta, jossa oli heikkokasvuisia soita ja pieniä lampia.

– Tutustuin alueeseen, kun aloitin Tornatorissa. Siellä ei ollut puuta, mitä hakata, eikä se oikein kasvanutkaan. Ajattelin silloin, että tälle ei kannata tehdä mitään.

Vuosia myöhemmin sama alue nousi uudelleen työlistalle – ja silloin tilanne oli toinen.

– Monimuotoisuusohjelman myötä alueelle olikin tehtävissä paljon. Koko kokonaisuutta pystyttiin katsomaan uudella tavalla.

Hiltunen kuvaa vastaavaa hetkeä leimikonsuunnittelun arjessa. Maastossa voi käydä ilmi, että ojitus on niin huonossa kunnossa, että sen kunnostaminen ei olisi taloudellisesti järkevää.

– Silloin pohditaan, voisiko ennallistaminen olla vaihtoehto. Kun Raulilta tulee vihreää valoa, tehdään leimikonsuunnittelu ennallistamisen näkökulmasta.

Uusi katse kehittyy nopeasti

Noora Nevalainen on aloittanut suunnittelijana aikana, jolloin luonnonhoitokohteiden tunnistaminen oli jo kiinteä osa työtä. Reilussa vuodessa katse on harjaantunut, ja mahdollisuuksia tunnistaa yhä useammin jo kartalta.

– Yksi kohde tulee mieleen, josta totesin heti, ettei se tule täyttämään puukauppasopimuksen piirteitä. Alue oli sen muotoinen ja oloinen, että esitin ennallistamista.

Rauli Perkiö teki kohteesta pintamallinnuksen, minkä jälkeen alueella käytiin maastossa.

– Maastokäynnillä löytyi vielä purouoma, ja kohde nostettiin toteutuslistalle. Lähellä on teeriä, ja uskon, että ne tulevat viihtymään suolla jatkossa, Nevalainen kertoo.

Muutos vaatii asennetta

Metsäalalla jatkuva muutos ja uuden oppiminen kuuluvat työn arkeen. Suuri katsantokannan muutos voisi herättää muutosvastarintaa, mutta Tornatorin suunnittelijatiimissä muutos on omaksuttu luontevasti. Matala organisaatio mahdollistaa ketterät ratkaisut, ja uusia toimintatapoja uskalletaan kokeilla.

– Koko ajan tulee lisää tietoa ja tapahtuu muutoksia. Paljon tiedetään, mutta paljon on myös sellaista, mikä vielä muuttuu. Mielen pitää pysyä vastaanottavaisena, Nevalainen sanoo.

Hiltunen korostaa kokemuksen ja asenteen merkitystä.

– Muutokset vaativat sopeutumista ja uusia peliliikkeitä. Kun suhtautuu niihin positiivisesti, oma työalue alkaa avautua ihan eri tavalla.

Muille suunnittelijoille ja kumppaneille tiimin viesti on yksinkertainen: lähtekää yhdessä metsään.

– Näitä asioita on paljon helpompi ja mielekkäämpi miettiä yhdessä kuin yksin.

Artikkeli Monimuotoisuutta myös suunnittelijan työnkuvaan julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

– Lähdin metsäalalle, koska haluan toimia metsäsektorilla niin hyvin kuin nykytiedon valossa voi toimia. Uskon siihen, että metsätaloutta voi toteuttaa kestävästi, kun pidetään kiinni sovituista pelisäännöistä ja käytetään parasta saatavilla olevaa tietoa, Nevalainen sanoo.

Nevalainen asuu Lieksassa ja vastaa Lieksan eteläpuolisista alueista. Tornatorilla hän aloitti ensin sijaisena, mutta työ vei nopeasti mukanaan ja johti vakinaistumiseen. Uusi rooli on ollut intensiivinen, mutta myös palkitseva.

– Oli silmiä avaavaa, kun näin suunnittelijan työn kirjoitettuna listaksi. Siinä oli yli 90 erilaista tehtävää. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka monipuolista ja vastuullista tämä työ on.

– Tämä on pitkän tähtäimen työtä. Kun oma suunnitelma onnistuu, oli kyse aktiivisesta luonnonhoidosta, leimikosta tai tien peruskunnostuksesta, se palkitsee, sanoo Nevalainen.

Suunnittelija keskellä metsää ja metsäkeskustelua

Suunnittelijan päätehtävä on leimikonsuunnittelu: etsitään puuta, jota voidaan hakata asiakkaalle. Sen rinnalla tehdään metsänhoidon suunnittelua, huolehditaan tiestöstä ja tunnistetaan ojitusten kohteita. Lisäksi suunnittelija toimii paikallisena yhteyshenkilönä – Tornatorin kasvona maastossa.

Nevalaisen mukaan juuri tämä tekee työstä vaativaa mutta merkityksellistä.

– Suunnittelija on se, joka ensimmäisenä huomaa, jos jokin ei ole mennyt niin kuin pitää. Laaduntarkkailu metsänhoidossa, teiden peruskunnostuksissa ja korjuussa kuuluu meille. Se, mitä tiloilla näkyy, on meidän käyntikorttimme.

Työ tapahtuu ympäristössä, jossa vaatimuksia tulee monesta suunnasta. Kuumentunut metsäkeskustelu näkyy myös arjessa.

– Tietoa on järkyttävä määrä, ja sitä pitää koko ajan omaksua ja ylläpitää. Sertifikaatit, ohjeet ja uudet tutkimustulokset ohjaavat tekemistä. Se on vaativaa, mutta siihen myös tottuu. Olen seurannut metsäkeskustelua jo lukioajoista asti, joten ala ei tullut yllätyksenä.

Monimuotoisuus avaa uuden tavan katsoa metsää

Tornatorin monimuotoisuusohjelma on tuonut Nevalaisen työhön uuden näkökulman. Aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiden tunnistaminen on tullut osaksi jokapäiväistä suunnittelua.

Yksi mieleenpainuvimmista esimerkeistä on Paavilansuo Ruunaan pohjoispuolella. Alue vaikutti kartan perusteella sellaiselta, ettei se täyttänyt puukaupan edellytyksiä.

– Lähdin katsomaan aluetta talvella, ja mietin, voisiko tämän ennallistaa. Ensin kohteesta tehtiin pintamallinnus, ja kesällä sieltä löytyi vielä vanha purouoma. Se oli selkeä ennallistamiskohde.

Nevalaisen mukaan monimuotoisuusohjelma ei ole irrallinen lisätyö, vaan osa normaalia suunnittelua.

– Jos kohteessa on ominaispiirteitä havaittavissa, sille voi usein vielä tehdä jotain. Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö pystyy jo aineistojen perusteella sanomaan paljon tai arvioimaan, kannattaako kohde käydä katsomassa maastossa.

Oppiminen tapahtuu metsässä

Vuoden aikana Nevalaisen osaaminen on kehittynyt nopeasti, erityisesti ennallistamis- ja luontokohteiden tunnistamisessa.

– Osaavien työkavereiden kanssa metsässä oppii valtavasti. Olen katsonut, miten he skannaavat metsää liikkuessaan: ei katsota vain jalkoihin, vaan hahmotetaan kokonaisuus. Sitä kautta alkaa itsekin löytää ne mielenkiintoiset kohteet.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä ja suosittelee yhteisiä metsäretkiä kaikille alalla työskenteleville.

– Yksi näitä asioita on paljon mukavampi ja helpompi pohtia yhdessä kuin yksin.

Asenne ratkaisee

Aloittelevana suunnittelijana Nevalainen näkee omaksi vahvuudekseen asenteen.

– En voi vielä nojata pitkään kokemukseen, mutta koen, että minulla on hyvä ja määrätietoinen asenne tähän työhön. Haluan tehdä asiat oikein ja kehittyä ammattilaisena. Se on joskus raskasta, mutta myös motivoivaa.

Metsäala muuttuu jatkuvasti, ja se näkyy myös suunnittelijan työssä.

– Koko ajan tulee lisää tietoa ja tapahtuu muutoksia. On paljon, mitä tiedetään, mutta paljon myös sellaista, mikä vielä muuttuu. Siksi mielen pitää pysyä vastaanottavaisena.

Nevalaiselle metsätalous ei ole vastakkainasettelua, vaan jatkuvaa tasapainottelua.

– Uskon siihen, että kun tehdään työtä avoimesti, tietoon perustuen ja pitkäjänteisesti, metsätaloudella ja monimuotoisuudella on yhteinen tulevaisuus.

Artikkeli Rohkeasti mukaan metsätalouden ytimeen julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Metsän- ja luonnonhoidon suunnittelun lisäksi metsäsuunnittelijan työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa, kuten yhteydenpito tiekuntiin ja muihin toimijoihin. Suunnittelijan työ ulottuu kartalta maastoon ja edelleen ihmisten arkeen.

Suunnittelijalla on keskeinen rooli myös työn laadun varmistamisessa. Korjuun ja metsänhoidon laaduntarkkailu kuuluu suunnittelijan vastuulle, ja mahdolliset virheet huomataan usein ensimmäisenä kentällä. Samalla suunnittelija on Tornatorin kasvot paikallisesti: se, mitä tiloilla näkyy, viestii suoraan yhtiön tavasta toimia.

Päätöksiä, vastuuta ja jatkuvaa harkintaa

Työ vaatii kykyä tehdä päätöksiä ja viedä asioita eteenpäin myös epävarmuuden keskellä. Tornatorissa työskentelevän metsäsuunnittelija Anssi Hiltusen mukaan työssä on uskallettava ratkaista asioita, vaikka kaikki ei aina menisi täydellisesti.

– Hyvä päätöksentekokyky on oltava. Joskus osuu, joskus ei – mutta ei jäädä murehtimaan. Kokemus tuo varmuutta ja auttaa kehittämään toimintaa, Hiltunen sanoo.

Hiltusen työkaveri Piia Ivakko painottaa, että omassa työssä korostuvat määrätietoisuus ja kunnianhimo tehdä työnsä hyvin. Samalla jatkuva oppiminen on välttämätöntä.

– Metsäalalla ei olla koskaan valmiita. Maailma muuttuu, ilmasto muuttuu. Pitää yrittää olla matkassa mukana, Ivakko kuvaa.

Pitkän aikavälin työ palkitsee

Suunnittelijan työssä motivoi erityisesti oman työn tulosten näkeminen – vaikka vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Metsien kehitys, onnistuneet ratkaisut ja toimivat kokonaisuudet tekevät työstä merkityksellistä.

Myös oman osaamisen kehittyminen on vahva motivaattori.
– Kun katsoo, miten on toiminut 12 vuotta sitten, huomaa, ettei enää tekisi samalla tavalla. Ajattelu ja tekeminen menevät eteenpäin, Ivakko sanoo.

Työssä jaksamista tukee vahvasti myös työyhteisö. Huippu suunnitteluporukka ja hyvä yhteishenki mahdollistavat sen, että asioita voidaan pohtia yhdessä – ja tarvittaessa purkaa myös arjen kuormaa.

Ristipaineessa toimiminen on osa arkea

Haasteita tuo erityisesti toimiminen lähiympäristöissä, joissa naapurusto, mökkialueet ja ulkoilualueet asettavat reunaehtoja tekemiselle. Lisäksi kuumentunut metsäkeskustelu lisää ulkopuolista painetta ja virheettömyyden vaatimusta.

– Julkinen paine on kova, eikä virheille juuri anneta siimaa, Hiltunen toteaa.

Vaativassa toimintaympäristössä korostuu asenne. Nuorempaa metsäsuunnittelijasukupolvea edustavan Noora Nevalaisen mukaan juuri se auttaa jaksamaan.

– Lähdin alalle, koska haluan toimia metsätaloudessa niin hyvin kuin nykytiedon valossa voi toimia. Asenne on vahvuus, hän sanoo.

Kokemus, paikallistuntemus ja jatkuva oppiminen muodostavat suunnittelijan tärkeimmät työkalut – myös silloin, kun tavoitteena on edistää monimuotoisuutta osana arjen metsätaloustyötä.

Artikkeli Metsäsuunnittelija monen vastuun risteyksessä julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Vuosikertomus koostuu seuraavista osioista: Tornator vuonna 2025, strategiaa käsittelevä Tornatorin suunta, vastuullisuus, hallinnointi ja tilinpäätös. Raportti on laadittu Global Reporting Initiativen Universal Standards -vaatimuksiin viitaten. Raportti sisältää konsernin tuloslaskelman ja taseen, jotka noudattavat IFRS-standardin vaatimuksia. Vuosikertomus on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. 

Vuosikertomus 2025

Annual Report 2025

Lisätietoja: 

Antti Siirtola, CFO, puh.+358 40 773 0975, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Tuija Luukkanen, yritysvastuupäällikkö, puh +358 40 502 9062, etunimi.sukunimi@tornator.fi

Artikkeli Tornatorin vuosikertomus 2025 on julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Työsuojeluviranomaisen tekemän ”Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2024” -raportin mukaan annettiin mm. kausityön toimialojen tarkastuksissa velvoite muuttaa toimintatapaa työpaikkaselvityksen osalta 59 prosentille ja terveystarkastusten osalta jopa 79 prosentille tarkastetuista työnantajista. Rakennusalalla palkkauspuutteita havaittiin lähes 50 prosentilla ja työaikakirjanpidossa puutteita noin 65 prosentilla tarkastuksista. Myös metsäalalla huolestuttavaan kehitykseen on reagoitu.  

Suomessa yli 60 000 metsänhoitokohdetta vuosittain toteuttava Tornator aikoo kesän aikana tehdä yhteensä 350 valvontakäyntiä omien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin. Auditointien tarkoituksena on tunnistaa mahdolliset puutteet, antaa urakoitsijoille selkeät ohjeet korjaaviksi toimenpiteiksi ja varmistaa myös niiden toteutuminen. 

Valvonnassa tarkastellaan laajasti vastuullisuus- ja työturvallisuusnäkökohtia, kuten työehto-sopimuksen noudattamista, työsopimusten asianmukaisuutta ja turvallisten työtapojen sekä varusteiden käyttöä. Tähän mennessä on havaittu sekä lieviä että vakavampia poikkeamia. Niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet ovat jo käynnissä. 

”Olemme sitoutuneet vastuulliseen metsänhoitoon ja haluamme tarjota sidosryhmillemme läpinäkyvää ja ajantasaista tietoa toiminnastamme. Kesän aikana tehostamme urakoinnin valvontaa varmistaaksemme, että metsänhoitotyöt suoritetaan lakien ja sopimusehtojen mukaisesti. Uskon, että onnistuminen ja laadukas lopputulos syntyvät sujuvasta yhteistyöstä, sanoo Tornatorin kehitysjohtaja Heikki Penttinen. 

Tornator tekee urakointisopimukset suomalaisten yritysten kanssa. Kumppaniyritysten työntekijöistä noin 50 % tulee muualta kuin Suomesta, ja sen vuoksi on tärkeää valvoa erityisesti työnantajavelvoitteiden täyttymistä. Valvonnan lisäksi Tornator tekee tiivistä yhteistyötä aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Yhtiö tarjoaa viranomaisille ajankohtaista tietoa työmaista ja määrittelee esille tulleiden havaintojen perusteella yhtenäisiä linjauksia työehtosopimuksen tulkinnoiksi. 

Haasteita tuo ennen kaikkea toiminnan laajuus: yksittäisten tapausten selvittelyjen lisäksi tavoitteena on muuttaa toimintakulttuuria pitkäjänteisesti. Tornator painottaa, että kestävä kehitys ja vastuullisuus rakentuvat arjen valinnoista – ja hyvästä yhteistyöstä kentällä. Tornator julkaisee säännöllisesti raportteja vastuullisuustoimistaan ja urakoinnin valvonnan tuloksista.  

Lisätietoja: Kehitysjohtaja Heikki Penttinen, puh. 040 900 3435

Artikkeli Tornator lisää metsänhoidon urakoinnin valvontaa – tavoitteena entistä vastuullisempi urakointi julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Kumppanuus on molemmille osapuolille tärkeä, sillä se yhdistää kaksi paikallista toimijaa, jotka jakavat samat arvot ja tavoitteet:

”Haluamme olla mukana tukemassa paikallista urheilua ja edistämässä lasten ja nuorten liikuntaa sekä hyvinvointia. Itä-Suomi ja erityisesti Imatra ovat kärsineet merkittävästi Venäjän turismin kadottua. Tornator haluaa osoittaa, että kaikki yhtiöt eivät ole laittaneet lappua luukulle, vaan uskomme Imatraan ja sen tulevaisuuteen. Haluamme luoda toivoa erityisesti nuorisolle, että Imatralla voi ja kannattaa urheilla ja yrittää,” sanoo Tornatorin toimitusjohtaja Henrik Nieminen.

IPV Reds Oy:n toimitusjohtaja Mikko Reitti lisää: ”Kumppanuus on merkittävä ja toimii myös tiennäyttäjänä uskolle alueen kehittämiseen. Stadionin nimestä on keskusteltu usein, ja on hienoa, että voimme nyt luoda tunnelmaa Tornatorilla ja viitata puheissa stadionin uuteen nimeen. IPV:n edustusjoukkue toimii alueen junioreille kannustimena kehittyä ja kasvaa tulevaisuuden huippupelaajiksi. Tämä kumppanuus luo edellytyksiä sille polulle.”

Tornator-nimellä pitkä historia

Tornator on latinaa ja tarkoittaa sorvaajaa. Tornator-nimi on tunnettu Imatralla erityisesti vanhemman sukupolven parissa. Tornator-yhtiö pyöritti 1900-luvun vaihteessa paperi-, sellu- ja lankarullatehtaita ja oli myös suuri metsänomistaja. 1940-luvulla yhtiö fuusioitiin Enso-Gutzeitiin, ja nimi jäi Enson omistukseen pöytälaatikon uumeniin. Vuonna 2002 syntyi nykyinen Tornator, kun Stora Enso yhtiöitti Suomen metsäomaisuutensa, ja vanha, arvokas nimi herätettiin jälleen henkiin.

”Toivon Imatran Tornator Stadionin olevan jatkossa näyttämönä monille hienoille urheilusuorituksille ja myös symbolina kestävän metsätalouden jatkuvuudelle”, Nieminen lausuu.

Yhteistyö konkretisoituu ensi lauantaina, kun IPV avaa 70-vuotisjuhlavuotensa ensimmäisellä kotiottelullaan Tornator Stadionilla. Vastaan asettuu Pattijoen Urheilijat klo 18. Stadionin avajaisissa ja juhlaottelun yhteydessä esiintyy myös tuore The Voice of Finland -voittaja Oliver Rosenholm. Kannattaa siis tulla paikan päälle aistimaan Tornatorin tunnelmaa!

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Henrik Nieminen, Tornator Oyj, sähköposti: etunimi.sukunimi@tornator.fi, puh. 040 869 7613.

Toimitusjohtaja Mikko Reitti, IPV Reds Oyj, sähköposti: etunimi.sukunimi@ipv.fi, puh. 044 580 5455.

Artikkeli Tornatorista IPV:n yhteistyökumppani — Imatran pesäpallokentän nimeksi Tornator Stadion julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Ulkomainen työvoima on yhä keskeisemmässä roolissa suomalaisen metsätalouden arjessa, eikä Tornator muodosta tässä poikkeusta. 

Tornatorilla metsänhoitotyömaita on vuosittain yli 60 000 kpl, ja niiden toteutus työllistää yhteensä yli 1600 henkilötyövuotta. Suurin osa työstä tehdään kumppaniyritysten kautta. 250 urakointikumppanin joukossa on mikroyritysten lisäksi myös suurempia toimijoita, jotka työllistävät merkittävän määrän ulkomaista työvoimaa. 

Ilmiönä ulkomaisen työvoiman lisääntyminen tarkoittaa, että vastuullisten työehtojen ja työturvallisuuden varmistaminen ei ole vain yksittäisen yrityksen asia, vaan koko alan yhteinen haaste ja mahdollisuus. 

Ulkomainen metsätyöntekijä kohtaa monia haasteita 

Ensimmäiset haasteet, jotka ulkomainen metsätyöntekijä kohtaa, ovat luonnollisesti kielimuuri ja kulttuurierot. Töissä taas haasteena on omaksua suomalaisen metsänhoidon periaatteet sekä esimerkiksi sertifikaattien vaatimukset. Sen päälle suomalaisen työelämän, lainsäädännön, työehtojen ja työntekijän oikeuksien tunteminen on tuo kuvioon ihan oman haastekertoimensa. Myös metsänhoidon käytännöt voivat erota merkittävästi työntekijän kotimaan käytännöistä.

Haasteista johtuen yksittäisen työntekijän voi olla vaikea tietää omia oikeuksiaan esimerkiksi perehdyttämiseen, työturvallisuuteen, työterveyshuoltoon ja palkkaukseen liittyen, saati puolustaa niitä ilman ammattiliittojen tai muiden tukiverkostojen apua.   

Kielimuuri lisää väärinymmärrysten ja työturvallisuusriskien mahdollisuutta. Pahimmillaan ulkomaiset metsurit voivat jäädä epäselvien sopimusten tai riittämättömän perehdytyksen vuoksi haavoittuvaan asemaan, jossa heidän peruspalkkansa jää liian alhaiseksi tai työehtosopimuksia ei noudateta asianmukaisesti. Inhimillisen vääryyden lisäksi se vääristää myös kilpailua alalla. 

Ulkomainen metsätyöntekijä tarvitsee tasapuoliset ja turvalliset työolot 

Metsätyö on fyysisesti vaativaa ja riskialtista. Työhön liittyvät vaarat, kuten kaatuvat puut, moottorisahat ja vaihtelevat sääolosuhteet, edellyttävät huolellista turvallisuusajattelua. Metsätöissä turvallisuus ei ole vain yksilön asia, vaan koko työmaan sujuvuus riippuu siitä, että kaikki toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön ja asianmukaiseen suojavarustukseen riippumatta kansallisuudestaan tai työsuhteen muodosta. On tärkeää varmistaa, että jokainen ulkomainen metsätyöntekijä ymmärtää työturvallisuusohjeet ja saa riittävän perehdytyksen. Tämä voi olla haaste, jos kielimuuri vaikeuttaa tiedonkulkua.

Alan toimijoiden tulee huolehtia, että turvallisuuskoulutus on selkeää ja tarvittaessa monikielistä, jotta jokainen työntekijä pystyy omaksumaan olennaiset turvallisuusasiat. 

Vastuullisuus on metsäalan yrityksille myös tuottavaa

Työehtojen ja -turvallisuuden parantaminen ei ole pelkästään eettinen valinta – se on myös järkevää liiketoimintaa. Kun työolosuhteet ovat kunnossa, tapaturmien ja sairastumisten määrä vähenevät, samoin poissaolot ja keskeytykset työmailla. Tämä vaikuttaa suoraan työtehokkuuteen.  

Hyvät työolot myös pidentävät työsuhteiden kestoa, mikä tuo mukanaan osaamisen ja kokemuksen karttumisen. Sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät tekevät laadukkaampaa työtä, mikä hyödyttää koko metsäalaa. 

Lisäksi vastuullinen toiminta vaikuttaa yrityksen maineeseen ja kilpailukykyyn. Yritykset, jotka huolehtivat työntekijöidensä hyvinvoinnista, houkuttelevat osaavia työntekijöitä ja parantavat metsätalouden mainetta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Metsäala rakentaa vastuullisuudella hyvää mainetta 

Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät ongelmat, kuten epäselvät työehdot tai heikot työturvallisuuskäytännöt, voivat vahingoittaa koko alan mainetta. Metsäala kilpailee osaavasta työvoimasta monien muiden toimialojen kanssa, ja siksi alasta on tehtävä houkutteleva myös työntekijöille – oli heidän taustansa mikä tahansa. 

Suomalainen metsätalous on maailman huippua kestävyydessä ja luonnonhoidossa. Samaa kunnianhimoa on sovellettava myös ihmisiin: vastuullinen metsätalous tarkoittaa myös työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista huolehtimista. 

Tornator panostaa vastuulliseen metsätyöhön 

Me Tornatorilla haluamme toimia suunnannäyttäjänä, ja varmistaa, että yhteistyökumppanimme ja koko verkostomme sitoutuvat vastuullisiin työoloihin. Olemme ottaneet käyttöön useita konkreettisia toimenpiteitä ulkomaisen työvoiman aseman parantamiseksi: 

Auditoinnit ja valvonta: Teetämme ulkopuolisina palveluina ulkomaista työvoimaa käyttävien metsäpalveluyritysten auditointeja varmistaaksemme, että urakoitsijamme noudattavat sovittuja työehtoja ja työturvallisuusstandardeja. Olemme myös lisänneet työmaiden omatoimista valvontaa. 

Urakointipäällikön nimittäminen: Olemme perustaneet urakointipäällikön tehtävän kehittämään yhtiömme alaisuudessa tapahtuvaa urakointia. Diplomi-insinööri Niklas Tavasti aloitti tässä tehtävässä marraskuussa 2024. 

Urakointisopimusten päivittäminen: Päivitimme urakointisopimuksiamme, jotta ne huomioivat entistä paremmin ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät vaatimukset, ihmisoikeudet sekä laatu- ja ympäristötavoitteisiin liittyvien poikkeamien käsittelyn. Urakoinnin ketjutus on jatkossa sallittua vain yksiportaisena ja Tornatorin hyväksymänä. Kevytyrittäjyys ei ole lainkaan sallittua, vaan edellytämme aina palvelun, jossa muodostuu y-tunnus ja toiminnalle on mahdollista hakea vastuuvakuutus.

Movenium-ohjelma urakoinnin hallintaan: Olemme ottaneet käyttöön rakennusalalla suositun sovelluksen tehostamaan työmaan hallintaa, parantamaan työnantajavelvoitteiden noudattamista ja varmistamaan urakointiketjujen vastuullisuutta. Movenium on digitaalinen työkalu, jonka avulla tiedämme ja tunnemme meille työskentelevät työntekijät.   

Työturvallisuuden ja perehdytyksen kehittäminen: Panostamme turvallisuuskulttuurin ja perehdytyksen parantamiseen, jotta kaikki työntekijät, myös ulkomaalaiset, saavat riittävät valmiudet toimia tehtävissään turvallisesti. Tarjoamme myös sähköistä koulutusmateriaalia. 

Olemme sitoutuneet edistämään reiluja ja turvallisia työoloja metsäalalla, jotta jokainen työntekijä voi tehdä työnsä asianmukaisissa olosuhteissa. Lue lisää aiheesta: Tornator parantaa metsänhoidon urakoinnin laatutasoa ja torjuu ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskejä

Seuraa vastuullisuustyötämme LinkedInissä

Artikkeli Ulkomainen metsätyöntekijä Suomessa – Kestävää metsätaloutta ihmiset ytimessä  julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.

Vuosikertomus koostuu seuraavista osioista: Tornator vuonna 2024, strategiaa käsittelevä Tornatorin suunta, vastuullisuus, hallinnointi ja tilinpäätös. Raportti on laadittu Global Reporting Initiativen Universal Standards -vaatimuksiin viitaten. Raportti sisältää konsernin tuloslaskelman ja taseen, jotka noudattavat IFRS-standardin vaatimuksia. Vuosikertomus on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. 

Vuosikertomus 2024

Annual Report 2024

Lisätietoja: 

Antti Siirtola, CFO, puh.+358 40 773 0975, antti.siirtola@tornator.fi

Tuija Luukkanen, yritysvastuupäällikkö, puh +358 40 502 9062, tuija.luukkanen@tornator.fi

Artikkeli Tornatorin vuosikertomus 2024 on julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Tornator.