SEKAVA-hankeen pitkäaikaiset kestokokeet antavat uutta tietoa sekapuustoisuuden hyödyistä

Suomessa metsänkasvatus on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti tasaikäiseen metsänkasvatukseen, suosien yhden puulajin metsiköitä. Kuitenkin tutkimustulokset ovat osoittaneet, että sekametsät voivat tarjota laajemman kirjon ekosysteemipalveluita verrattuna yhden puulajin metsikköihin. Sekametsät nähdään nyt mahdollisuutena monipuoliseen metsien käyttöön, joka kattaa puuntuotannon, ilmastokestävyyden, monikäytön ja monimuotoisuuden.

Yksi SEKAVA-hankkeen tutkimuskohteista sijaitsee Tornatorin omistamalla maalla Pohjois-Karjalassa, missä viisi vuotta sitten istutettu mänty-kuusitaimikko on nyt varhaisperkausvaiheessa. Kävimme kohteella Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkijan Jari Miinan ja Tornatorin metsureiden kanssa.

Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tarkastella sekapuustoisuuden vaikutuksia taimikon kehitykseen ja puulajien kasvueroihin jo varhaisessa vaiheessa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Kuva: Tornator.

Mitä sekametsästä tutkitaan?

Sekametsien kasvatusmallit (SEKAVA) -hanke toteutettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta vuosina 2020–2023. Se oli osa Kansallisen metsästrategian 2035 ja Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden toteutusta. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa sekametsien uudistamisesta ja kasvatuksesta.

”Vaikka hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt, jatkuu tutkimus. Tutkimuksessa selvitetään eri puulajien sekametsäkasvatukseen soveltuvia malleja, nykyisten sekametsien tilaa ja kehitystä sekä parhaita käytäntöjä sekametsien perustamiseen ja hoitoon”, kertoo Jari Miina, joka on ollut mukana tutkijaryhmässä hankkeen alusta saakka.

Sekametsätutkimukseen on perustettu hankkeen alussa 18 kestokoetta Etelä- ja Keski-Suomeen, yhteensä 284 koealaa. Yli 50 000 yksittäisen taimen kehitystä on mitattu istutushetkestä alkaen.

Tähän mennessä tehtyjen havaintojen perusteella sekametsäkohteella voidaan todeta, että:

• Kuusi on viljelyvarma puulaji.
• Rauduskoivu kasvaa nopeammin kuin havupuut.
• Maaperän ominaisuudet vaikuttavat puulajien menestykseen.
• Luontaisia koivuja kannattaa jättää sekapuustoksi jo varhaisperkauksessa.

”Seuraava toimenpide tällä kohteella on taimikon varhaisperkaus. On tärkeää, että sekapuustoisuutta vaalitaan kaikissa metsänhoidon eri vaiheissa. Varhaisperkauksen jälkeen päästään sitten mallintamaan eri puulajien välistä kilpailua ja kasvupotentiaalia sekä tutkimaan luontaiseen taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi verrataan sekapuustoisia ja yksipuulajisia kohteita pitkittäistutkimuksella sekä mallinnetaan puulajien välistä kilpailua ja kasvupotentiaalia”, kertoo Miina tutkimuksen seuraavista vaiheista.

Pitkäaikaiset SEKAVA-kestokokeet tarjoavat mahdollisuuden seurata metsien kehitystä vuosikymmenien ajan. Tulokset tukevat metsänhoitosuositusten päivittämistä ja tietojärjestelmien kehittämistä sekametsien kasvatuksen tueksi. Lisäksi ne korostavat koulutuksen merkitystä käytännön toimijoille.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Jari Miina ja Tornatorin metsurit käyvät läpi koealalla tehtävän varhaisperkauksen ohjeistusta. Kuva: Tornator

Lehtipuiden merkitys korostuu ja varhaisperkausvaiheessa

Aiemmin taimikonhoitosuosituksissa on kehotettu poistamaan kaikki lehtipuut havupuumetsiköistä varhaisperkauksessa.

Nuorissa kuusi-koivusekametsissä koivut eivät ole syntyneet perkauksen jälkeen, vaan ne ovat säilyneet jo varhaisperkauksessa.

”Tutkimukset osoittavat, että nykyisissä nuorissa kuusi-koivusekametsissä koivut eivät ole syntyneet perkauksen jälkeen, vaan ne ovat säilyneet jo varhaisperkauksessa. Jos tavoitteena on säilyttää sekapuustoisuus koko kiertoajan, lehtipuita kannattaa säästää jo varhaisessa vaiheessa. Muuten kuusi voi varjostaa koivut kasvun kannalta ratkaisevassa vaiheessa”, painottaa Jari Miina.

Lehtipuiden säilyttäminen varmistaa, että taimikonharvennuksessa on valittavissa riittävän kokoisia yksilöitä kasvatettavaksi. Vaikka osa säästetyistä lehtipuista kasvaisi ylisuuriksi, niiden poistaminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia. Lisäksi lehtipuiden läsnäolo voi vähentää vesojen syntyä varjostuksen kautta.