Uuden mallinnuksen avulla mitattavuutta metsätalouden vesiensuojeluun
WWF:n ja Tornatorin pääyhteistyökumppanuus pureutuu metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen valuma-alueiden tasolla. Ennallistajat Group mallinsi vesiensuojelun toimien vaikuttavuutta ja kohdentamista Tornatorin metsäsuunnittelutietojen pohjalta, mikä on vesiensuojelussa uutta. Yhteistyön tavoitteena on kehittää Tornatorin vesiensuojelua sekä esitellä uusia, vesistöjen tilaa parantavia ratkaisuja myös muille metsätalouden toimijoille.
Metsätalous aiheuttaa päästöjä vesistöihin, mikä johtaa vesistöjen tummumiseen, rehevöitymiseen ja vaikuttaa haitallisesti virtavesilajeihin. Metsätalouden vesistövaikutuksia on tärkeää pienentää, mutta yksittäinen metsänomistaja pystyy tekemään päätöksiä vain oman metsätilansa osalta. Vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää, että vesistöjen tilan parantamista voitaisiin tehdä valuma-alueiden tasolla.
”Vesiensuojelun nykykäytännöt ovat maassamme melko tehottomia, eivätkä ne riitä pysäyttämään metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin. Yhteistyöllä Tornatorin kanssa haluamme osoittaa, että metsätalouden vesistökuormituksen pienentäminen onnistuu taloudellisesti kannattavan puuntuotannon rinnalla”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen kertoo.
WWF, Tornator ja Ennallistajat Group tarkastelivat mallinnuksen avulla Tornatorin hallinnassa olevien valuma-alueiden vesistökuormitusta sekä eri toimia, joiden myötä kuormitusta voidaan vähentää. Kehitystyössä käytettävä malli on ennallistamisen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavan yrityksen Ennallistajat Groupin rakentama.
Työssä mallinnettiin esimerkiksi metsähakkuiden, ojitusten ja lannoitusten vaikutuksia vesistöjen kuormitukseen sekä sitä, miten kuormitusta voidaan vähentää. Erityisen hyvät lähtökohdat työlle luo Tornatorin laaja maaomistus: yhtiö omistaa useita metsäalueita, jotka sijaitsevat samalla valuma-alueella, ja joista Tornatorin omistusosuus on yli 80 prosenttia. Tämä helpottaa toimenpiteiden toteutusta ja vesiensuojelun vaikuttavuuden seurantaa.
Vesistökuorman hillitseminen ennallistamisen ja pintavalutuksen avulla
Tehokkain vesiensuojelumenetelmä on pintavalutus. Se tarkoittaa, että kuormitusta aiheuttavan alueen ja vesistön väliin jätetään maa-alue, niin sanottu pintavalutuskenttä, joka sieppaa sade- ja sulamisvesien mukana huuhtoutuvat ravinteet, humuksen ja kiintoaineksen.
Pintavalutuskentän koko mitoitetaan sille huuhtoutuvan vesimäärään mukaan. Tehokas pintavalutus tapahtuu esimerkiksi luonnontilaisella tai ennallistetulla suolla. Suo toimii vesiensuojelussa sitä tehokkaammin, mitä luonnontilaisempi se on ja mitä suurempi se on suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen. Suo suodattaa metsän käsittelyn aiheuttamaa kuormitusta myös tulevien hakkuiden yhteydessä, eli se jää paikalleen pysyvästi.
“Pintavalutuskentissä merkittävää on myös se, että ne voivat tukea suoluonnon monimuotoisuuden palautumista. Kun vettä ohjataan takaisin ojitetuille soille, suon luontainen vesitalous alkaa elpyä ja samalla syntyy jälleen elinympäristöjä suolajistolle. Näin vesiensuojelutoimilla voidaan parhaimmillaan tuottaa monimuotoisuushyötyjä lähes ilman lisäkustannuksia”, toteaa Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
“Vesiensuojelun tehostaminen tapahtuu aivan luonnostaan, kunhan vesi saadaan palautettua takaisin soille. Luonnontilaiset suot toimivat ikään kuin valuma-alueen pesusieninä, jotka pidättävät vettä ja samalla suodattavat siitä vesistöjä kuormittavia ravinteita ja kiintoainetta”, Ennallistajat Groupin toimitusjohtaja Jani Antila kertoo.
Mallinnuksen avulla paikannettiin 6 200 hehtaarin pilottialueella Lieksassa potentiaalisia ennallistettavia soita yhteensä noin 180 hehtaaria. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä voidaan poistaa lähes kaikki valuma-alueelta purkautuva metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Esimerkiksi yhdellä tarkastelulla kohteella metsätalouden kuormitus väheni mallin mukaan typen osalta 97 ja fosforin osalta 94 prosenttia.
Mallissa huomioidaan Tornatorin suunnitellut metsänhoitotoimet, kuten hakkuut ja maanmuokkaukset, joiden aiheuttama ravinnekuormitus arvioidaan uusimpien tutkimustulosten mukaisesti. Paikkatietopohjainen malli huomioi veden virtausreitit, joiden varrelta voidaan tarkastella kuormitustilannetta kussakin kohdassa.
“Mallin avulla pystymme jatkossa priorisoimaan ja kohdentamaan vesiensuojelutyötä kaikkein tärkeimmille alueille sekä arvioimaan tarvitaanko pintavalutuskenttien lisäksi muita toimia. Mallin avulla voimme analysoida jo tehtyjen tai suunniteltujen toimien vaikuttavuutta. Mallista saatavat hyödyt ovat merkittävät, ja se on helposti skaalattavissa suurillekin alueille”, Antila kertoo.
”Muut metsätalouden toimijat Suomessa eivät ole tietojemme mukaan käyttäneet tätä lähestymistapaa metsien käsittelyn haitallisten vaikutusten vähentämiseksi, mutta metsäalalla kiinnostus asiaan on kasvamassa”, Mai Suominen sanoo.
Soiden ennallistamista, pintavalutuskenttiä ja kuormitusta pidättäviä kosteikkoja tehdään jo nyt eri puolilla Suomea, mutta tyypillisesti julkisrahoitteisissa hankkeissa.
Pintavalutuskenttien yleistymisen esteenä on rahoituksen ja tiedon puute. Ennallistajat Groupin kehittämän mallin avulla pystytään kohdentamaan vesiensuojelutoimet siten, että puun tuotannosta ei ole välttämätöntä tinkiä. Lisäksi tarvitaan henkilöitä ja tahoja, jotka pystyvät koordinoimaan toimia kokonaisella valuma-alueella. Tornatorin ja WWF:n yhteistyössä luotiin valmis malli yhdessä Ennallistajat Groupin kanssa metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi. Seuraavaksi kehitetään pintavalutuksen suunnitteluun ja oikeaan mitoitukseen sopivat ohjeistukset ja työkalut, jotka soveltuvat metsänhoidon jokapäiväiseen suunnitteluun.
WWF ja Tornator tekevät yhteistyötä metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseksi vuosien 2025–2027 aikana. Yhteistyössä kartoitetaan metsätalouden vesiensuojelun nykykäytäntöjä ja käytössä olevia vesiensuojeluaineistoja sekä metsäsuunnittelun työkaluja. Yhteistyössä on hankittu Ennallistajat Groupilta palveluna kehitystyötä metsätalouden vesistökuormituksen mallintamiseen.
Lisätietoja:
johtava metsäasiantuntija Mai Suominen, p. 050 322 4363, mai.suominen@wwf.fi
ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen, p. 050 441 2253, heikki.myohanen@tornator.fi
toimitusjohtaja Jani Antila, p. 050 385 6247, jani.antila@ennallistajat.fi