Rohkeasti mukaan metsätalouden ytimeen

Kun Noora Nevalainen aloitti suunnitteluasiantuntijana Tornatorilla noin vuosi sitten, hän tiesi tulevansa keskelle alaa, jossa mielipiteet ovat vahvoja ja keskustelu kuumaa. Juuri se oli yksi syy, miksi hän halusi mukaan.

– Lähdin metsäalalle, koska haluan toimia metsäsektorilla niin hyvin kuin nykytiedon valossa voi toimia. Uskon siihen, että metsätaloutta voi toteuttaa kestävästi, kun pidetään kiinni sovituista pelisäännöistä ja käytetään parasta saatavilla olevaa tietoa, Nevalainen sanoo.

Nevalainen asuu Lieksassa ja vastaa Lieksan eteläpuolisista alueista. Tornatorilla hän aloitti ensin sijaisena, mutta työ vei nopeasti mukanaan ja johti vakinaistumiseen. Uusi rooli on ollut intensiivinen, mutta myös palkitseva.

– Oli silmiä avaavaa, kun näin suunnittelijan työn kirjoitettuna listaksi. Siinä oli yli 90 erilaista tehtävää. Se kertoo aika paljon siitä, kuinka monipuolista ja vastuullista tämä työ on.

– Tämä on pitkän tähtäimen työtä. Kun oma suunnitelma onnistuu, oli kyse aktiivisesta luonnonhoidosta, leimikosta tai tien peruskunnostuksesta, se palkitsee, sanoo Nevalainen.

Suunnittelija keskellä metsää ja metsäkeskustelua

Suunnittelijan päätehtävä on leimikonsuunnittelu: etsitään puuta, jota voidaan hakata asiakkaalle. Sen rinnalla tehdään metsänhoidon suunnittelua, huolehditaan tiestöstä ja tunnistetaan ojitusten kohteita. Lisäksi suunnittelija toimii paikallisena yhteyshenkilönä – Tornatorin kasvona maastossa.

Nevalaisen mukaan juuri tämä tekee työstä vaativaa mutta merkityksellistä.

– Suunnittelija on se, joka ensimmäisenä huomaa, jos jokin ei ole mennyt niin kuin pitää. Laaduntarkkailu metsänhoidossa, teiden peruskunnostuksissa ja korjuussa kuuluu meille. Se, mitä tiloilla näkyy, on meidän käyntikorttimme.

Työ tapahtuu ympäristössä, jossa vaatimuksia tulee monesta suunnasta. Kuumentunut metsäkeskustelu näkyy myös arjessa.

– Tietoa on järkyttävä määrä, ja sitä pitää koko ajan omaksua ja ylläpitää. Sertifikaatit, ohjeet ja uudet tutkimustulokset ohjaavat tekemistä. Se on vaativaa, mutta siihen myös tottuu. Olen seurannut metsäkeskustelua jo lukioajoista asti, joten ala ei tullut yllätyksenä.

Monimuotoisuus avaa uuden tavan katsoa metsää

Tornatorin monimuotoisuusohjelma on tuonut Nevalaisen työhön uuden näkökulman. Aktiivisen luonnonhoidon ja ennallistamisen kohteiden tunnistaminen on tullut osaksi jokapäiväistä suunnittelua.

Yksi mieleenpainuvimmista esimerkeistä on Paavilansuo Ruunaan pohjoispuolella. Alue vaikutti kartan perusteella sellaiselta, ettei se täyttänyt puukaupan edellytyksiä.

– Lähdin katsomaan aluetta talvella, ja mietin, voisiko tämän ennallistaa. Ensin kohteesta tehtiin pintamallinnus, ja kesällä sieltä löytyi vielä vanha purouoma. Se oli selkeä ennallistamiskohde.

Nevalaisen mukaan monimuotoisuusohjelma ei ole irrallinen lisätyö, vaan osa normaalia suunnittelua.

– Jos kohteessa on ominaispiirteitä havaittavissa, sille voi usein vielä tehdä jotain. Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö pystyy jo aineistojen perusteella sanomaan paljon tai arvioimaan, kannattaako kohde käydä katsomassa maastossa.

Oppiminen tapahtuu metsässä

Vuoden aikana Nevalaisen osaaminen on kehittynyt nopeasti, erityisesti ennallistamis- ja luontokohteiden tunnistamisessa.

– Osaavien työkavereiden kanssa metsässä oppii valtavasti. Olen katsonut, miten he skannaavat metsää liikkuessaan: ei katsota vain jalkoihin, vaan hahmotetaan kokonaisuus. Sitä kautta alkaa itsekin löytää ne mielenkiintoiset kohteet.

Hän korostaa yhteistyön merkitystä ja suosittelee yhteisiä metsäretkiä kaikille alalla työskenteleville.

– Yksi näitä asioita on paljon mukavampi ja helpompi pohtia yhdessä kuin yksin.

Asenne ratkaisee

Aloittelevana suunnittelijana Nevalainen näkee omaksi vahvuudekseen asenteen.

– En voi vielä nojata pitkään kokemukseen, mutta koen, että minulla on hyvä ja määrätietoinen asenne tähän työhön. Haluan tehdä asiat oikein ja kehittyä ammattilaisena. Se on joskus raskasta, mutta myös motivoivaa.

Metsäala muuttuu jatkuvasti, ja se näkyy myös suunnittelijan työssä.

– Koko ajan tulee lisää tietoa ja tapahtuu muutoksia. On paljon, mitä tiedetään, mutta paljon myös sellaista, mikä vielä muuttuu. Siksi mielen pitää pysyä vastaanottavaisena.

Nevalaiselle metsätalous ei ole vastakkainasettelua, vaan jatkuvaa tasapainottelua.

– Uskon siihen, että kun tehdään työtä avoimesti, tietoon perustuen ja pitkäjänteisesti, metsätaloudella ja monimuotoisuudella on yhteinen tulevaisuus.