Ennätysmäisiä kulotustavoitteita kahdella paikkakunnalla
Savonlinnassa tehtiin luonnonhoidollinen kulotus
Savonlinnan Särkilahdessa poltettiin 0,3 hehtaarin suuruinen, varttunut kuusikko luonnonhoidollisena kulotuksena. Kulotus toteutettiin Tornatorin henkilöstön omin voimin. Lopputuloksena oli eriasteisesti tulen vaurioittamaan järeätä puuta, joten kulotus onnistui hyvin.
”Onnistumisessa keskeisintä oli hyvä ennakkosuunnittelu ja erinomaisesti onnistunut kohdevalinta. Poltettu säästöpuuryhmä sijaitsi kahden lammen välissä ja näin ollen uskallettiin tavoitella poltossa latvapaloa. Myös sää suosi kulotusprosessia. Maa ja säästöpuuryhmään kasattu hakkuutähde olivat kuivaa ja tuulta oli juuri sen verran, että sen suunnan pystyi aistimaan sytytysvaiheessa. Itse poltossa tuuli ei ollut pyörivää ja palon hallinta oli siten helppoa”, kertoo Tornatorin suunnitteluasiantuntija Matti Laine.
Tornatorin kesäharjoittelija Hilkka Haataiselle kulotus oli uran ensimmäinen. ”Eniten yllätti kulotuksen esivalmisteluihin kuluva aika, mutta itse tapahtuma oli mieleenpainuva kokemus. Oli hienoa olla mukana kantamassa vastuuta luonnon monimuotoisuudesta”, Haatainen toteaa.
Lieksassa metsänhoidollista kulotusta suunnistusseuran talkoina
Lieksan Nurmijärvellä poltettiin 15 ha uudistushakkuuala, eli kyse oli metsänhoidollisesta kulotuksesta. Myös lukuisat, hakkuussa uudistusalalle jätetyt säästöpuut paloivat vaihtelevasti. Tornatorin suunnitteleman kulotuksen toteutti Lieksa Rasti. Metsänviljelytyö helpottuu, kun työskentelyä haittaavat hakkuutähteet on poltettu. ”Seuraavaksi paloala muokataan ja kylvetään männylle”, kertoo Tornatorin operaatioesimies Mika Härkönen.
Kulotuksella ylläpidetään uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien elinympäristöjä
Luonnonhoidollisen kulotuksen keskeinen tavoite on saada aikaan lahopuuta ja palanutta puuta, joista moni laji on riippuvainen. Metsänhoidollisella kulotuksella edistetään metsän uudistumista, sillä kulotus lannoittaa, nopeuttaa ravinteiden kiertoa ja estää pintakasvillisuuden kilpailua. Paloympäristölajisto tarvitsee kaikenlaisia kulotuksia, sillä siihen kuuluu ekologialtaan ja elinympäristövaatimuksiltaan hyvinkin erilaisia lajeja, kuten esimerkiksi palossa vaurioituneen puuaineksen tai palaneen ja paljastuneen maanpinnan hyödyntäjiä. Paloriippuvaisia lajeja on mm. kovakuoriaisissa, jäkälissä ja sienissä.
Kulotus on myös osa FSC®- ja PEFC –metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia. FSC-sertifioiduissa metsissä kulotetaan vuosittain n. 3 % kulotukseen soveltuvien kohteiden uudistushakkuupinta-alasta.
Tornatorin metsiin on suunniteltu kuluvalle kesälle yli 60 hehtaaria FSC-vaatimusten mukaisia kulotuksia. Säätilat ratkaisevat lopullisen onnistumisen. Vuonna 2015 Tornatorin FSC-standardin mukainen toteutunut kulotuspinta-ala oli 47 hehtaaria.
Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Heikki Myöhänen, puh. 050 441 2253.
Lisenssikoodi: FSC-C123368
