Tornator lisää metsiensä hiilensidontaa
Kasvatuslannoitus on vertaansa vailla oleva menetelmä metsän hiilensidonnan lisäämiseen
Hiilen sitoutuminen puustoon vähentää ilmakehästä haitallisia kasvihuonekaasuja. Puusto sitoo yhteyttämisen kautta hiilidioksidia pois ilmakehästä ja varastoi sitä itseensä. Puusta tehtyihin tuotteisiin hiili sitoutuu pitkäksi aikaa.
Yhdellä typpilannoituksella saatava kasvunlisäys sitoo hiilidioksidia noin 10 000 kg ainespuuhun, oksiin, juuriin, kantoon ja karikkeena maaperään (vertailun vuoksi keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on 10 000 kiloa). Lannoitteen valmistuksen ja levityksen hiilidioksidipäästöt ovat kotimaisella lannoitteella noin 600 kg hehtaarilta. Lannoituksen päästöt sitoutuvat siis yli 15 kertaisesti lisäkasvuun.
Metsien lannoitusten ympäristövaikutukset vähäisiä – vaikutuksia minimoidaan entisestään hyvällä suunnittelulla
Vesistöjen rehevöitymisen vaaraa kangasmetsien lannoituksissa ei ole. Silti lannoitteiden joutuminen vesistöihin on tarkoin estettävä, sillä huuhtoutuneista ravinteista ei ole hyötyä puillekaan.
Ravinnehuuhtoutumia voidaan estää monella tavalla, kuten
- suunnittelemalla kohteet ja toteuttamalla työt huolella
- käyttämällä ainoastaan tarvetta vastaavia, puhtaista raaka-aineista tehtyjä lannoitteita
- käyttämällä soilla ainoastaan hidasliukoisia (tuhka)lannoitteita, jotka eivät sisällä fosforia
- levittämällä lannoitteet vain lumettomaan maahan
- jättämällä 25-50 metrin puustoiset suojakaistat vesistöjen ympärille
- mittaamalla ja valvomalla levitystasaisuutta
Vaikutukset keräilytuotteisiin ja riistaa lähinnä positiivisia
Suotuisissa olosuhteissa lannoitus lisää marjasatoja. Puolukkasadon lisäys oli laajassa kokeessa keskimäärin 150 kg/ha vuodessa, suurimmat lisäykset jopa 350 kg/ha/a. Karuimmilla mustikan kasvupaikoilla lannoitus lisäsi mustikkasatoja, mutta rehevillä paikoilla heinittyminen voi estää marjasadon lisäyksen.
Pintakasvillisuus yleensä rehevöityy lannoituksen vaikutusajaksi. Ruoho- ja yrttimäisten kasvien kasvu lisääntyy, mutta sammalten osuus yleensä vähenee.
Ravintokasvien lisääntyminen tarjoaa eläimistölle enemmän ruokaa ja suojaa. Riistaeläinten on todettu hakeutuvan metsissä lannoitetuille alueille. Marjojen lisääntyminen houkuttelee niitä syövää riistaa mm. lintuja, ja rehevöitynyt pintakasvillisuus jäniksiä.
Tornator lannoittaa metsiään vastuullisesti
Tornator tekee metsiensä lannoitusta kestävästi ja huolellisesti valituille kohteille. Kohteet valitaan monitahoisen valintaprosessin kautta. Yhtiötasolla on laskettu metsiköiden eri tunnusten, toimenpiteen antaman lisäkasvun, kannattavuuden sekä erilaisten ympäristönäkökohtien avulla lannoitukseen soveltuvien kohteiden määrä. Määrän arvioinnissa on otettu varovaisuusperiaatteet huomioon. Näin on varmistettu vuosittaisten lannoitusinvestointien määrän vastuullisuus.
Lannoituskohteiden käytännön toimenpidesuunnittelussa huomioidaan monia erilaisia ympäristönäkökohtia. Lannoituksia ei tehdä lainkaan pohjavesialueille. Lannoituksia ei myöskään tehdä vesistöjen suojavyöhykkeille, pienvesiin, suojeltaviin luontokohteisiin tai luonnontilaisille soille. Metsien kasvatuslannoitusta tehdään ainoastaan terveisiin, varttuneisiin kasvatusmetsiin ja yleensä vain kerran metsän kasvatuksen kiertoajassa. Lannoitteina käytetään tutkitusti turvallisia lannoitteita.
Työn toteuttamista varten on yksityiskohtaiset ja kohdekohtaiset ohjeet, joissa ilmenee lannoitteiden levittämiseen liittyvät asiat. Työn toteuttamista valvotaan mm. laadun seurannalla ja levityksen paikkatiedon tallennuksella.
Lisätietoja: Ympäristöasiantuntija Heikki Myöhänen, Tornator Oyj
