Kulotus – tulen hyödyntämistä metsäluonnonhoidossa

Tornator toteutti kuluneen kesän aikana operaatioalueellani eli Lieksan seudulla yhteensä viisi eri kulotuskohdetta. Näistä metsänhoidollista kulotusta oli 38 hehtaaria ja luonnonhoidollista kulotusta 12 hehtaaria. Tämä oli, omien tietojeni mukaan, vähintään kahdeksas peräkkäinen vuosi, kun Tornator toteuttaa kulotuksia Pohjois-Karjalan alueella. Tärkeää palojatkumoa on siis saatu aikaiseksi usean vuoden ajan!

Metsänhoidollisessa kulotuksessa poltetaan uudistushakkuualueelta hakkuutähteet, jätepuusto ja osa maanpinnan humuskerroksesta. Tavoitteena on parantaa alueen uudistamistulosta, metsän kasvua sekä metsäluonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Kulotuksessa syntyy emäksistä tuhkaa, joka vähentää maaperän happamuutta. Hakkuutähteisiin ja humuskerrokseen sitoutuneet ravinteet ovat tuhkassa myös helpommin ja nopeammin uuden puusukupolven hyödynnettävissä. Lisäksi kulotuksella on metsän terveydellistä tilaa parantava vaikutus, koska se mm. hillitsee tuhohyönteisten leviämistä.

Luonnonhoidollisella kulotuksella pyritään jäljittelemään metsiemme luonnollista palamista. Suomen metsät ovat vuosituhansien aikana palaneet luontaisesti noin kerran sadassa vuodessa. Nykyisen tehokkaan palontorjunnan ansiosta palot ovat vähentyneet merkittävästi ja tulen vaikutus on poistunut talousmetsistä lähes kokonaan. Paloista riippuvaisten eliölajien, kuten kovakuoriaiset, jäkälät ja sienet, elinolosuhteet ovat näin ollen heikentyneet merkittävästi. Luonnonhoidollisissa kulotuksissa metsä poltetaan puineen ja jätetään suojelukohteeksi, jolloin saadaan luotua tärkeitä elinympäristöjä paloriippuvaisille lajeille. Ainoa haaste on sopivien, turvallisesti kulotettavissa olevien, luonnonhoidollisten kohteiden löytyminen. Tämän vuoksi metsänhoidolliset kulotukset ovat erittäin tarpeellinen lisä toimenpidevalikoimassa. Niillä saamme myös luotua palanutta puuainesta metsiimme.

Olemme saaneet viime vuosina tärkeää käytännön kokemusta kulotuskohteen vaatimuksista. Kohdevalintamme on kokemuksen myötä tarkentunut merkittävästi. Työturvallisuuden ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi pyrimme löytämään kohteita, joilla on kulotuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Yksi kriittisimmistä on vesistön läheisyys, riskien minimoimisen ja turvallisen toteutuksen edellytyksenä on veden rajaton saatavuus. Sammutuskaluston liikuttelun kannalta myös tiestön läheisyys on tärkeä turvallisuustekijä. Lisäksi tie toimii automaattisesti hyvänä paloa rajaavana palokujana. Riittävä päätehakkuupuuston määrä parantaa palotulosta, kun poltettavaa hakkuutähdettä on enemmän, samoin riittävän paksu kunttakerros.

Kun kohde on valittu kulotettavaksi, niin tuleva toimenpide huomioidaan ensimmäisen kerran jo hakkuuvaiheessa. Hakkuutähteet puidaan levälleen pitkin poltettavaa aluetta, jolloin palavaa ainesta on tasaisesti. Kulotuskohteen reunoille jätetään hakkuutähteestä vapaa palokäytävä. Niiltä osin, kun kohde ei rajaudu vesistön suojavyöhykkeeseen tai tiehen, paljastetaan kaivinkoneella 2-3 metrin leveydeltä kivennäismaata. Näin syntyy palokuja, joka estää tulen leviämistä maapalona alueen ulkopuolelle. Palokujalle voidaan lisäksi levittää sammutusletkuja, jolloin vesi on heti saatavilla, jos tuli pääsee karkaamaan kipinästä alueen ulkopuolelle. Usein kuitenkin pelkkä palokuja ja ammattitaitoinen kulotushenkilöstö ovat riittävät estämään tulen leviämisen.

Kulotus pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan hakkuuta seuraavana keväänä. Ennen toteutusta alue kierretään huolella läpi ja kartoitetaan, merkitään ja suojataan mahdolliset linnunpesät. Poltto toteutetaan kohteesta riippuen joko osissa tai kerralla, ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaan. Työturvallisuuden ja kipinöiden leviämisen vuoksi kohteet poltetaan usein lohkoissa, jolloin tuli on helpommin hallittavissa ja ennakoitavissa. Polton jälkeen on vuorossa jälkivartiointi, joka kestää olosuhteista riippuen kahdesta päivästä useampaan viikkoon. Kulotuksen ajoittaminen ennen sadejaksoa lyhentää jälkivartioinnin tarvetta merkittävästi, samoin kuin kohteen kasteleminen sammutusletkuilla polton jälkeen.

Kesälle 2020 on tässä vaiheessa suunniteltuna kaksi kulotuskohdetta omalta työalueeltani. Toinen on luonnonhoidollinen kulotus Kuhmon Jonkerissa, jossa olemme kulottaneet nyt kahtena vuonna peräkkäin. Lieksan osalta seitsemän vuoden putki saa jatkoa jo syksyn aikana valmisteltavasta metsänhoidollisesta kulotuksesta. Näiden lisäksi kartoitamme parhaillaan muita potentiaalisia kulotuskohteista suunnitelluista uudistushakkuuleimikoista.

Tällä hetkellä meillä on useita hyviä kulotusyhteistyökumppaneita, mutta uusia kontakteja otetaan mielellään vastaan joka puolelta Suomea! Jos löytyy kiinnostusta kulotusurakointiin, niin paikalliseen operaatioesimieheen kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Tornatorilta saa tarvittaessa opastusta ja asiantuntemusta kulotuksen toteutukseen ja toteutuksen suunnitteluun.