Ilmastoahdistustako? - Tornator

Ilmastoahdistustako?

Ilmastonmuutoksesta puhutaan viestimissä useimmiten uhkaavin tuloksin, näkemyksin ja mielikuvin. Viimeisimmät lukemani uutiset ovat kertoneet, että osa ihmisistä kokee niin syvää ilmastoahdistusta, että päättävät muun muassa unohtaa lapsihaaveet.

Olen pohtinut ilmastonmuutosta niin metsäammattilaisen, metsänomistajan kuin kahden pienen pojan äitinä. Ei mikään helppo tai yksitahoinen juttu! Minusta on hyvä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan, sitä tutkitaan ja keinoja sen minimoimiseksi etsitään kiivaasti. Niin, huomasit ehkä edellisestä lauseesta minun uskovan, että ilmastonmuutosta ja sen tuomia ongelmia voidaan minimoida, mutten usko, että sitä voidaan kokonaan torjua. Tämä siksi, että uskon osan muutoksesta tulevan luonnostaan, onhan vastaavanlaisia ilmaston muuttumisia ollut ennenkin, mutta uskon myös, että ihminen toiminnallaan voi vaikuttaa muutoksen nopeuteen ja rajuuteen ja erityisesti siihen sopeutumiseen. En koe tarvetta väitellä asiasta, vaan muuttaa toimintaani ja kulutustani koko ajan kestävämmäksi ja toimia siten esimerkkinä. Suunta on kuitenkin oikea.  

Jos pohdin eri rooleissani ilmastonmuutosta ilman raskasta tutkimusviitteistöä, niin suhtautumisessa on vivahde-eroja. Metsäammattilaisena näen, että metsässä piilee isoja ratkaisun avaimia. Pystymme tuottamaan pitkäjänteisen kestävästi uusiutuvaa raaka-ainetta yhä kasvaviin kulutustarpeisiin. Jos ei tehdä puusta, niin mistäpä muusta? Samalla kun tuotetaan raaka-aineita, voidaan tuottaa myös muita ekosysteemipalveluita kuten sieniä, marjoja ja riistaa. Samaiset raaka-aineita tuottavat metsät toimivat muun muassa tuhansien lajien elinympäristönä ja suodattavat sadevesiä pohjavesiksi. Mitä voitaisiin tehdä metsätaloudessa paremmin ilmastonmuutoksen suhteen, kohdistunee eniten turvemaiden metsiin ja niissä tehtäviin toimenpiteisiin. Uskon, että toiminta kehittyy koko ajan paremmaksi myös tämän suhteen, niin paljon tahtoa, tutkimusta ja kokeiluja on menossa eri tahoilla tutkimuslaitoksista metsänomistajiin. Metsäammattilaisena uskon, että ilmastonmuutos lisää tai on itseasiassa jo lisännyt metsien kasvua näillä meidän korkeuksilla. Miinuspuolena ovat sekä lajistomuutokset kuin erilaisten tuhojen lisääntymiset ja tämä suuntaus tullee pysymään ja niihin on syytä varautua 

Metsänomistajana koen, että omistamalla metsää kompensoin omat ja perheeni päästöt. Kuulostaa komealta, vai mitä? No, tarkemmin ajatellen ensisijaisesti koen, että hoitamalla ja huolehtimalla metsistäni, harjoitan metsätaloutta, näen kätteni jäljen ja huolehdin kunnostani, omista marja- ja sienimaistani sekä rantamaisemista. Näiden hyvien seikkojen lisäksi varmistan metsieni sitovan hiiltä tehokkaasti myös jatkossa ja huolehdin, että pienet poikani saavat tulevaisuudessakin lisäelantoa metsästä. Kaiken kaikkiaan koen aiempien sukupolvieni tapaan syvää juurtuneisuutta metsiini ja toivon suhteen jatkuvan seuraavassakin sukupolvessa. 

Kahden lapsen äitinä uskon, että ilmastonmuutoksen pystytään sopeutumaan ja ihmiskunnan kulutustottumukset saadaan järkevimmiksi. Maailma on niin täynnä kertakäyttöön tarkoitettua tavaraa ja vaatetta, että joku järki täytyy jossain vaiheessa tulla kertakäyttökulutukseen. Viitteitä kulutuksen kääntymisestä on jo nähtävissä. Uskon myös siihen, että näissä meidän lapsissa piilee ratkaisu, jotkut heistä tulevat keksimään merkittäviä ratkaisuja nykypäivän ongelmiin!  

Kuten huomata saattaa, suhtaudun eri rooleissani kaikista uhkakuvista huolimatta luottavaisesti tulevaisuuteen. Haluan toimia paremman maailman eteen, kuluttaa vähemmän ja kestävämmin sekä liputtaa kestävän metsätalouden puolesta. Hanskoja en tahdo heittää naulaan, barrikadeille en aio nousta tai potea kaiken tukahduttavaa ilmastoahdistusta. Erityisesti äitinä suhtaudun tulevaisuuteen niin, että asiat järjestyvät ja lapsillani on mahdollisuudet hyvään elämään.  

Maarit Sallinen

Metsätalouspäällikkö