Metsän- ja luonnonhoidon laadunseurannan 2020 tulokset hyvällä tasolla

Tapio toteutti ulkopuolisena asiantuntijana metsän- ja luonnonhoidon laadunarvioinnin Tornator Oyj:n työmailla syksyllä 2020. Arviointi antaa luotettavan ja puolueettoman näkemyksen metsänhoitotöiden onnistumisesta. Sen perustana ovat lainsäädäntö, PEFC™- ja FSC®-metsäsertifiointi, metsänhoidon suositukset sekä Tornatorin sisäinen ohjeistus.

Kaikkiaan arvioitiin 76 uudistusalaa, 75 taimikonhoitokuviota ja 25 kasvatushakkuukuviota. Tulosten mukaan toimenpiteiden laadussa on ollut pitkäaikainen paraneva trendi, vaikka aivan kaikki tulokset eivät ole parantuneet edellisestä vuodesta. Hyvästä laadusta tulee pitää kiinni sisältäen sekä puuntuotannollisten että luonnonhoidollisten vaatimusten täyttymisen.

Uudistusalojen luonnonhoidon laadussa positiivinen vire

Aiempina vuosina havaitut laatupoikkeamat FSC:n ja PEFC:n edellyttämien säästöpuiden jättämisessä ja maanmuokkauksen toteutuksessa ovat entisestään vähentyneet parin viime vuoden aikana. Luontokohteet oli tämänkin vuoden seurannan perusteella otettu pääasiassa hyvin huomioon, ja erityisesti vesistöjen suojavyöhykkeet olivat suositusten ja ohjeiden mukaiset. Poikkeamiksi arvioituja kohteita ei tänä vuonna havaittu lainkaan, mikä on erinomainen tulos.

Kehitettävää todettiin noin joka kolmannella uudistusalalla. Kehittämistoimet liittyivät ensisijaisesti säästöpuiden määrään ja sijoitteluun sekä säästöpuiden varomiseen toimenpiteissä. Etenkin maanmuokkauksen rajaaminen riittävän kauas säästöpuuryhmistä on osoittautunut haasteelliseksi. Keskimäärin säästöpuiden määrä on hyvällä tasolla, mutta aina tulee myös varmistaa vaatimusten täyttyminen leimikkotasolla.

Metsänuudistamisessa muokkausmenetelmän valinnassa onnistuttu

Uudistamiseen liittyvät toimenpiteet olivat onnistuneet pääasiassa hyvin. Maanmuokkauksen päämenetelmä osataan valita varsin hyvin. Ojitusmätästyksiä tehtäessä on syytä muistaa huolehtia vesiensuojelusta sekä varmistaa, että muokkauksen järeys on tarkoituksenmukainen.

Keskimääräiset taimitiheydet olivat pääasiassa tavoitteen mukaiset, mutta muokkaamattomilla luontaisen uudistamisen kohteilla taimia ei ollut vielä arvion tekoaikaan yleensä riittävästi. Tämän vuoksi muokkaamattomien alojen taimettumista tulisi seurata vielä myöhemmin, jotta uudistamisen onnistuminen saadaan varmistettua.

Varhaisperkauksissa hyvin toteutettujen osuus kasvoi selvästi

Taimikonharvennuksessa kaikkien laatuvaatimusten mukaan toteutettujen kohteiden osuus oli 67 %. Taimikonharvennusten metsänhoidollinen laatu parani hieman, mutta omavalvontaan liittyvät virheet laskivat kokonaisarvosanoja. Varhaisperkauksessa sen sijaan hyvin toteutettujen osuus oli peräti 94 %, johon vaikutti mm. se, että myös toimenpiteiden ajoitus oli parantunut edellisvuosista.

Taimikonharvennuksen kokonaisarvosanassa kehityskohteet painottuivat omavalvonnan lisäksi kuusen taimikoihin, joista osa oli edelleen jäänyt tavoitetta tiheämmäksi. Suositusta tiheämmäksi jääneet taimikot järeytyvät hitaammin, mikä heikentää tulevan ensiharvennuksen kannattavuutta ja lisää ensiharvennuksen jälkeistä lumituhoriskiä.

Korjuujäljen laadussa parannettavaa

Korjuujäljen laatua arvioitiin 25:llä metsikkökuviolla. Arvioitavista kohteista alle puolet täytti kaikki vaadittavat laatukriteerit, ja yksi kohde sai arvosanaksi poikkeaman liiallisten maastovaurioiden vuoksi. Eniten huomautettavaa todettiin puustovaurioista, nykyisiä harvennusmalleja vähäisemmästä jäävän puuston määrästä sekä liiasta ajouraleveydestä. Ajouravälit sen sijaan oli mitoitettu hyvin. Myös luonnonhoidon ohjeita oli toteutettu varsin onnistuneesti.

Hyvän korjuujäljen edellytyksenä ovat kuljettajan osaaminen, kohteelle soveltuvan korjuukaluston käyttö sekä hakkuulle suotuisat korjuuolosuhteet. Korjuuolosuhteisiin voidaan vaikuttaa hyvällä metsänhoidolla ja hakkuukohteiden oikealla ajoituksella.

 
Ari Kotiharju
metsänhoitaja, MMM, metsätietoasiantuntija, Tapio
 
Lisenssikoodi: FSC-C123368