Keskusteluissa metsien ilmastovaikutuksista faktat helposti sumentuvat
Missään muussa maassa metsillä ei ole ollut, eikä tule olemaan, niin suurta merkitystä kansalaistensa toimeentulolle kuin Suomessa. Usean sadan vuoden ajan olemme olleet riippuvaisia metsistämme niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ekologisenkin hyvinvoinnin kannalta. Tätä taustaa vastaan on luonnollista, että Keski- ja Etelä-Euroopasta tulevat ”neuvot” tuntuvat monista vierailta: eihän siellä voida ymmärtää tai osata suhtautua metsiin niin kuin täällä, jossa kyseessä on ikiaikainen elämän lanka. Toisaalta turhan jyrkkä ja negatiivinen suhtautuminen ei yleensä johda mihinkään hyvään. Suomella on kansainvälisesti luotettavan toimijan maine, ja tältä pohjalta meillä on mahdollisuus edistää metsiin liittyvää ymmärrystä ja käydä rakentavia keskusteluja millä tahansa foorumilla.
Yksi selitys viimeaikaiselle kiivaalle väittelylle metsien roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on juuri sana ”tunne”. Metsät merkitsevät ihmisille erilaisia asioita, ja niihin liittyy usein vahva tunnelataus. Tunteet ovat toki tarpeellisia, mutta ne voivat myös helposti sumentaa faktat. Yleisesti tiedetään metsillä olevan merkitystä ilmakehän hiilensidonnan kannalta, mutta on vaikea käsittää, kuinka valtava merkitys metsillä todellisuudessa onkaan. Esimerkiksi jo pelkästään Tornatorin metsät (3 % Suomen metsistä) pystyvät sitomaan lähes 80 % Suomen henkilöautojen liikennepäästöistä vuosittain. Se on paljon. Ja se on mahdollista vain vuosikymmeniä jatkuneen ammattimaisen, kestävän metsätalouden harjoittamisen ansiosta.
Faktan vastakohta on fiktio. Yksi valitettavan yleinen väärinymmärrys on, että puun kaataminen aiheuttaisi hiilidioksidipäästön. Puun kaato ei vapauta mitään. Kaadetun puun sitoma hiili sitoutuu jatkossa johonkin puutuotteeseen, joka korvaa fossiilisesta (uusiutumattomasta) raaka-aineesta valmistetun tuotteen. Kaadetun puun tilalle istutetaan uusi puu luomaan jälleen uutta hiilinielua; luonnon kestävää kiertotaloutta parhaimmillaan.
Toinen ilmastokeskustelun yleinen fiktioväite on, että metsistä pitäisi tai voisi ottaa vain tukkipuuta eli pitkäkestoista materiaalia rakennus- ja huonekaluteollisuuden tarpeisiin. Todellisuudessa, jotta metsät järeytyisivät tukkimittoihin, on niitä harvennettava. Harvennuksilta saatava pieniläpimittaisempi raaka-aine on hyödynnettävissä selluksi, josta valmistetaan muun muassa muovia korvaavat pakkausmateriaalit, hygieniatuotteet sekä kasvavassa määrin uusia innovaatioita vaate- ja lääketeollisuuteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä juuri tässä piilee maamme metsien ainutlaatuinen monipuolisuus: voimme korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvalla puuraaka-aineella niin, että puun jokainen osa ja metsien kasvun jokainen vaihe on hyödynnettävissä. Ja lisäksi: metsien vuotuinen kasvu ylittää hakkuut eli joka vuosi meillä on aiempaa enemmän puustoa. Tällaista menestystarinaa ei löydy muualta maailmalta eli voimme olla siitä aidosti ylpeitä. Tuhkaa ei siis kannata ripotella itsensä päälle, ripotellaan se mieluummin kasvulannoitteena metsiin.
Elämässä mikään ei ole tietenkään täydellistä: faktana voidaan pitää sitä, että metsätaloudella on ollut myös negatiivisia vaikutuksia lähinnä luonnon monimuotoisuuskadon kannalta. Tämän johdosta vastuulliset, eteenpäin katsovat metsätalouden toimijat eivät tyydy metsänhoidossa minimivaatimuksiin, vaan suunnittelevat metsien käsittelyn luontoarvoja kunnioittaen ja arvokkaita elinympäristöjä suojellen. Tällaisesta toiminnasta voi lukea lisää esimerkiksi Tornatorin monimuotoisuusohjelmasta.
Yhteenvetona todettakoon, että Suomi on harvinainen esimerkki maasta, jossa metsätalouden kokonaiskestävyys on niin konkreettisesti nähtävissä. Metsien taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten yhteensovittaminen varmasti korostuu jatkossakin. Ilmastonmuutoksen kannalta metsien tärkein rooli on yhteyttäminen eli hiilen sitominen ilmakehästä, ei hiilen varastointi. Suomen tulee edistää metsien kasvua tukevia toimia ja metsien pitämistä terveinä aktiivisella käytöllä. Ikäviä faktoja passiivisen metsien käytön vaikutuksista löytyy riittävästi muualta maailmalta.
