“Vain sillä on merkitystä, mitä on korvien välissä”
Tornator työllistää noin 60 työsuhteista metsuria, joista tällä hetkellä vain yksi on nainen, Aura Kinnari Imatralta. Tässä Auran mietteitä metsurin työstä työpäivänsä lomassa kirjailtuna:
– Päädyin metsuriksi oikeastaan vahingossa. Kymmenen kotiäitivuoden jälkeen ryhdyin miettimään opintoja ja luonnonvara-ala kuulosti heti omalta. Pääsin opiskelemaan metsätalouden perustutkintoa ja siellä kuulin, että koulutusohjelmasta valmistuu ensin metsuriksi, jonka jälkeen voi kouluttautua metsäluonnonhoitajaksi. Jäin metsurin ammattiin, sillä raivaussahatyö osoittautui niin hauskaksi hommaksi!
Metsätalous on kiinnostanut minua alusta asti. Metsäkoulussa opin eri työlajeja, mutta käytännön työssä sen faktan, että metsiä on hoidettava, jotta ne pysyvät terveinä ja hyvässä kasvukunnossa. – Koen olevani eräänlainen taimien pelastaja ja metsän parantaja. Pääsen usein hoitamaan itse istuttamiani taimia: varhaisperkauksessa pelastan taimet lehtipuuvesakon, vatun ja horsman seasta. Ilman hoitoa taimet tukehtuvat.
Naisen metsurin ammatissa
Naismetsurilta kysytään usein, miten nainen pärjää metsurina. – Vastaan aina, että tässä ammatissa nainen pärjää yhtä hyvin kuin mies! Taimikonhoito on tekniikkalaji. Vain sillä on merkitystä, mitä on korvien välissä, ei jalkovälissä. Raivaussahatyö on kevyempää kuin entisajan hakkuutyö. Toki työ on fyysisesti rankkaa, mutta kaikki tähän pystyvät, jos haluavat. Olen myös oppinut tekemään sahan pienet huoltotyöt itse, mutta vuosihuollon teetän mielelläni alan liikkeessä.
Aura kertoo viihtyneensä metsurin työssä hyvin. – Parasta on työn liikkuvuus ja fyysisyys: saan tehdä erityyppisiä työmaita ja illalla liikunnaksi riittää palauttava venyttely. Odotan aina innolla työkauden alkamista ja tärkein tavoitteeni onkin saada tehdä ehjä työkausi. Mitään nopeusennätyksiä en hae, vaan haluan tehdä työni hyvin ja laadukkaasti. Kiireessä terä osuus helposti kiveen tai kompastun kuoppaan.
Ammatissa on myös varjopuolia, kuten sään ääri-ilmiöt. – Sade ei minua haittaa, toisin kuin kova helle tai ukkonen. Myös ampiaiset ovat itselleni haittatekijä, sillä olen yliherkkä niiden pistoille. Maa-ampiaispesiin törmään joka kesä. Joskus kaipaan myös työkaveria, sillä tavallisesti olen työkohteella yksin. Teemme pareittain hommia lähinnä kiireellisillä työmailla, saarikohteilla tai keväisin taimihuoltotehtävissä.
Kännykkä on tärkeä työväline
Tänä päivänä puhutaan paljon työn muutoksesta, ja se näkyy myös metsurin työssä. Perustyö on pysynyt samana, mutta digitalisaatio on tehnyt kännykästä metsurille tärkeän työvälineen. – Meillä on oma mobiilisovellus, josta näen koko työkauden työmaat, saan työohjeet ja näen kohteet myös kartalla. Päivitän sovellukseen työmaan tehdyksi ja tieto siitä siirtyy metsävarajärjestelmään sekä palkkahallintoon.
Kännykkä on myös tärkeä turvavaruste, sillä sen avulla saa tarvittaessa hälytettyä apua paikalle. – Meillä on käytössä myös yksintyöskentelytoiminnallisuus, joka tekee hälytyksen, jos en ole kuitannut työpäivän jälkeen, että olen kotiutunut.
Metsurin työn tulevaisuus?
Ammattimetsureita tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa. – Uskon, että koneet eivät pysty meitä koskaan täysin korvaamaan. Kannattaa hakeutua alalle, jos viihdyt ulkoilmassa ja luonnossa sekä tietenkin myös itsesi kanssa 😊. Tässä työssä pitää osata tulla ja mennä eli pärjätä yksin, tehdä päätökset yksin, mihin palstalle lähteä, mitkä puut kaadetaan, mitä jätetään, osata huomioida erityiset kohteet oli se kasvi tai jokin muu ominaispiirre, kuten puro tai lähde. Toki epävarmoissa jutuissa voi aina soittaa esimiehelle, mutta arki tässä työssä on sitä, että metsurin ammattitaitoon ja tekemiseen luotetaan. Kaikki mitä tekee ― tai jättää tekemättä ― jää näkyviin. Se tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Luottamuksen pitää siis toimia puolin ja toisin. Olen hyvin ylpeä ammattistani: saan nähdä oman kädenjäljen ja työn merkityksellisyyden!
Katso myös video Auran työskentelystä!
