Kuollut puu kuhisee metsäelämää - Tornator

Kuollut puu kuhisee metsäelämää

Kuollutta puuta on monenlaista: pystyssä, pitkällään, palasina ja palaneena. Lisäksi kuollutta puuta on erilaista esimerkiksi puulajin, puun koon ja kuolemistavan sekä lahoamisvaiheen osalta. Kaikenlaista lahopuuta tarvitaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilymiseksi, sillä neljänneksen Suomen metsälajeista eli noin 4000–5000 lajin arvellaan tarvitsevan lahopuuta ravinnoksi, elinalustaksi ja lisääntymispaikaksi.

Talousmetsien luonnonhoito on ottanut valtavia harppauksia viime vuosikymmeninä: säästöpuut ja niiden muodostama lahopuu on tunnistettu tärkeimmäksi tekijäksi siihen, ettei metsälajien uhanalaistumiskehitys ole enää laskusuuntaista. Tornatorin talousmetsissä lahopuun määrää lisätään erityisesti jättämällä eläviä ja kuolleita järeitä säästöpuita pysyvästi metsään sekä tekemällä tekopökkelöitä eli parin metrin korkeudelta katkaistuja kantoja. Kulotuksilla saadaan aikaan boreaalisille metsäekosysteemeille tärkeää palanutta puuta, josta myös aikaa myöten muodostuu lahopuuta. Metsätalouskäytön ulkopuolella oleville suojelualueille, arvokkaille elinympäristöille ja vesistöjen suojavyöhykkeille syntyy runsaita lahopuukeskittymiä. Kaikki nämä toimet alkavat näkyä positiivisesti yhtiön metsissä tehtyjen valtakunnan metsien inventoinnin mittausten tuloksissa.

Tehokkaiden ja tärkeiden metsänhoitotoimenpiteiden seurauksena kohisten kasvavan kuusen viereen mahtuu siis myös hissukseen lahoava koivu tai metsätalouskierron ulkopuolelle jätettävä parin euron arvoinen, mutta monimuotoisuusarvoiltaan valtavan tärkeä järeä haapa. Suomalaisissa talousmetsissä kuollutta puuta on vielä liian vähän, mutta täytyy muistaa, että lahopuun ja erityisesti lahopuujatkumon syntyminen vie aikaa, minkä takia nyt tehtävät toimenpiteet konkretisoituvat usein vasta vuosien päästä. Silti on selvää, että erilaatuisia lahopuukuutioita on saatava kaiken ikäisiin metsiin lisää.

Kertarysäyksellä esimerkiksi myrskyn seurauksena syntynyt kuollut puu altistaa erityisesti kuusikoita pahoille kirjanpainajatuhoille. Sen takia laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajaa hakemaan kuorellisen puutavaran metsästä pois pikaisesti tuhon jälkeen. Hiljakseen syntynyt lahopuu ei kuitenkaan aiheuta vastaavaa riskien metsien terveydelle – päinvastoin: lahopuuta sisältävä metsä on monimuotoinen ja siten terve ja puolustuskykyinen ekosysteemi tuhoja vastaan. Myös yksittäiset tuulenkaadot ja hyönteisten tappamat puut ovat normaali osa metsäekosysteemejä. Metsän ei tule olla liian hygieeninen.

Kuollut puu on myös metsien talouskäytön kannalta arvokasta, sillä riittävä lahopuujatkumo pitää metsät terveinä sekä mahdollistaa kestävän metsätalouden harjoittamisen myös tulevaisuudessa. Kuollut puu ei ole huonosti vaan monimuotoisesti hoidetun metsän merkki. Tyytyväisenä tornatorilaisena voin kertoa, että lahopuun turvaaminen on otettu yhdeksi Tornatorin monimuotoisuusohjelman 2021–2030 tavoitteeksi. Hurraa kehitykselle ja talousmetsien luonnonhoidon tulevaisuudelle!