Erittäin harvinainen balkaninlatikka löytyi kulotetulta alueelta Ruokolahdella - Tornator

Erittäin harvinainen balkaninlatikka löytyi kulotetulta alueelta Ruokolahdella

Ajelen metsätietä pitkin läpi mäkisten maisemien ja hetken päästä näen tien toisella puolella järven ja heti sen jälkeen avautuu eteeni tien molemmilla puolille ulottuva vuoden vanha kulotusala. Olen kesällä 2020 kulotetulla hakkuuaukealla Ruokolahdella, Tornatorin metsätilalla. Kohteella tapaan MMT Petri Martikaisen, joka tekee selvitystä kulotetulla alueella esiintyvästä hyönteislajistosta.

Petri Martikainen on ripustanut ikkunapyydyksiä puiden rungolla liikkuvia hyönteisiä kartoittaakseen.

Alueella on pyytämässä puihin kiinnitettyjä ikkunapyydyksiä, jotka pyytävät palaneiden säästöpuiden rungoilla kulkevia hyönteisiä sekä kuoppa-ansoja, joista saadaan selville millaisia maassa liikkuvia hyönteisiä paloalalle on ilmestynyt.

Martikainen irrottaa ikkuna-ansan keruupurkin, jossa on vahva suolaliuos ja astianpesuainetta. Ikkuna-ansan pleksiin lentäneet hyönteiset ovat tipahtaneet suppilon kautta purkkiin. Purkin sisältö kaadetaan harson ja siivilän läpi. Harsoon jää, maallikon silmin, rännien puhdistusta muistuttava karikemössö, josta tarkkasilmäinen ja kokenut hyönteistutkija jo erottaakin pari lajia kuten rusokukkajäärän (Stictoleptura rubra) ja pikkujaakon (Acanthocinus griseus). Rusokukkajäärä ei ole varsinainen kulolaji, vaikka sen toukka elääkin kuolleissa puissa. Laji viihtyy alueella, sillä kulotuksen jälkeen runsas maitohorsmakasvusto houkuttelee sitä apajille.

Keruupurkin sisältö kaadetaan harson ja siivilän läpi, jolloin jäljelle jää pyydykseen keräytyneet hyönteiset ja karike.

Ensimmäiset hyönteiset palaneelle kulotusalueella saapuvat yleensä jo ennen kuin varsinainen kulotus on saatu kunnolla päätökseen. Tyypillinen pioneerihyönteinen kulotusaloilla on kulokauniainen (Melanophila acuminata), jonka tiedetään saapuvan kulotetulle alueelle useiden kymmenien kilometrien päästäkin.

Merkittävin yllätys tämän kulotuskohteen lajikirjossa on balkaninlatikka (Aradus montandoni), jota on aikaisemmin Suomessa havaittu vain kerran. Ensimmäinenkin havainto oli ennallistamispolttoalalta, eli sen esiintyminen liittynee metsäpaloihin. Balkaninlatikkaa ei ole merkitty uhanalaiseksi eikä silmälläpidettäväksi lajiksi, koska se on löydetty vasta vuonna 2005 ensimmäisen kerran Suomesta. Uusien tänne levinneiden lajien pitää ensin vakiintua kunnolla Suomen lajistoon, jotta niiden uhanalaisuutta voidaan arvioida.

Balkaninlatikka (Aradus montandoni) Kuva: Petri Martikainen

Toinen alueelta löytyneistä harvinaisuuksista on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu isokesiäinen (Trox sabulosus). Tämä aikaisemmin Suomessa yleinen laji on viime aikojen harvinaisuus. Laji viihtyy kuivuneilla eläinten raadoilla ja kuivilla paikoilla.

Metsänomistajana ja kulotus- sekä ennallistamispolttojen tekijänä Tornator haluaa selvittää mitä harvinaisia ja erityisesti kulotetulle alalle tyypillisiä lajeja alueella esiintyy. Selvityksen tuloksena alueelta löytyi silmälläpidettäviä sekä uhanalaiseksi määriteltyjä lajeja.

”Selvitys osoitti, että tehdystä poltosta ja erityisesti alalle jätetystä puustosta oli merkittävää hyötyä paloista riippuvaiselle lajistolle. Paikalta löytyi myös lukuisa joukko kovakuoriais- ja latikkalajeja, jotka tarvitsevat tai vähintään hyötyvät metsäpaloista”, kiteyttää Petri Martikainen.

Isokelokärsäkäs (Platyrhinus resinosus) pikipallosientä kasvavalla palaneella koivulla, jolla laji elää. Kuva: Petri Martikainen.

Vuoden vanhalta kulotusalalta löytyi Ruokolahdella mm. seuraavat lajit

LajiTieteellinen nimiEsiintyvyys
Balkaninlatikka(Aradus montandoni)Suomen toinen yksilö
Isokesiäinen(Trox sabulosus)Äärimmäisen uhanalainen
Tuhkalatikka(Aradus laeviusculus)Vaarantunut
Palosysikiitäjäinen(Pterostichus quadrifoveolatus)Silmälläpidettävä
Isokelokärsäkäs(Platyrhinus resinosus)Silmälläpidettävä
Lovikerri(Cerylon impressum)vuonna 2010 oli vielä silmälläpidettävä
Hoikkatakukas(Dasytes fusculus)suolaji, vuonna 2010 oli vielä silmälläpidettävä
Pikkujaakko (Acanthocinus griseus)ei uhanalainen, paloista riippuvainen tai hyötyvä harvinaisehko laji
Kaskilatikka(Aradus crenaticollis)-“-
Kulolatikka (Aradus signaticornis)ei uhanalainen, oli erittäin uhanalainen laji vielä vuonna 2010
Pitkähukka(Corticeus longulus)ei uhanalainen, oli vaarantunut laji vielä vuonna 2010
Kulosalasyöjä(Cryptophagus corticinus)ei uhanalainen, paloista riippuvainen tai hyötyvä harvinaisehko laji
Kulohärö(Laemophloeus muticus)ei uhanalainen, paloista riippuvainen tai hyötyvä harvinaisehko laji
Kulosirkeinen(Paranopleta inhabilis) ei uhanalainen, oli silmälläpidettävä vielä vuonna 2000
Sinikauniainen(Phaenops cyanea) ei uhanalainen, vaarantunut vielä vuonna 2000
Palokurekiitäjäinen(Sericoda quadripunctata)ei uhanalainen, paloista riippuvainen tai hyötyvä harvinaisehko laji
Palojahkiainen(Sphaeriestes stockmanni) ei uhanalainen, oli silmälläpidettävä vielä vuonna 2000

Lue lisää kulotusaiheista sivuillamme

Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen.