Mitä useampi kokki, sitä parempi soppa
Yksinäisten sankareiden töille on aikansa ja paikkansa, mutta Kajaanin Varissuolla on tänä talvena tehty toimenpiteitä, joiden onnistumisen salaisuus on ollut monen eri alan asiantuntijan hääriminen aiheen parissa. Suunnitteluasiantuntija Reijo Mulari kävi Varissuon ojitetuilla rämeillä etsimässä leimikoita, ja löysi lisäksi myös ennallistamiseen sopivia kohteita.
Ennallistamiskohteiden ja suometsien hoidossa ennenkin onnistunut Reijo osui tällä kertaa sekä kunnostusojitussuunnittelijan että luonnonhoidon asiantuntijan kultasuoneen, eli kohteeseen, jossa ojitusalueelta tulevia vesiä voidaan ohjata joko ennallistettavalle alueelle tai kuivuudesta kärsivälle ojittamattomalle suolle.
Ennallistettava tai ennallistettu suo, kuten myös luonnontilainen suo, toimivat vesiensuojelurakenteena kunnostusojitusalueen mahdollisesti kiintoainesta tai liuenneita ravinteita sisältäville vesille. Luonnontilaisen suon hydrologista tilaa ei tietenkään voi suin päin lähteä sotkemaan ylimääräisillä vesillä. Varissuon ojittamaton eteläosa on kuivunut sen reuna-alueiden ojitusten takia, ja kun ojitetun alueen vedet ohjataan takaisin suolle alkuperäisten virtausten mukaisesti, suon edellytykset palautua luonnontilaiseksi tai sen kaltaiseksi ovat hyvät.
Milloin on järkevää kunnostusojittaa?
Vesistöviisaassa ja taloudellisesti järkevässä kunnostusojituksessa perataan auki vain puuston kasvun kannalta merkitykselliset ojat, ja nekin vain silloin, jos oja sellaisessa kunnossa, ettei se enää pysty ylläpitämään puustolle sopivaa vedenpinnan korkeutta yhdessä haihduttavan kasvillisuuden kanssa. Näin toimittiin myös Varissuohon kytkeytyvällä suometsäalueella. Ennallistaminen puolestaan voidaan ottaa työkalupakista käyttöön sellaisissa paikoissa, joissa puuston kasvattaminen ei ole kannattavaa. Toisinaan käy myös niin, että suo on ryhtynyt ennallistamaan itse itseään – alkuperäinen ojitus on tehty ehkä liian tasaiselle alueelle, jossa ojista huolimatta vesi ei liiku siinä määrin, että sinne syntyneen puuston juuristo saisi kasvukaudella tarpeeksi happea. Myös turhan karuja soita on ojitettu, ja lopputuloksena saattaa olla köyhtynyt suolajisto mutta ei edes metsätalouskelpoista puustoa sen tilalla.
Elinympäristöjen ennallistamistyö on monen tahon sujuvaa yhteistyötä
Varissuon kokonaisuudessa päädyttiin sekä kunnostamaan kannattavia osia metsästä, että ennallistamaan kannattamattomia. Molemmissa toimenpiteissä huomioitiin ojitusalueeseen rajautuva Metsähallituksen hallinnassa oleva Varissuon Natura-alue, jonne kunnostusojituksen vedet ohjattiin. Tämä onnistui yhteistyön sekä huolellisen suunnittelun ansiosta. Aina vesien ohjaaminen ojitetulta alueelta ojittamattomalle alueelle ei maaston muotojen takia onnistu, vaikka alueet olisivat aivan toistensa vieressä.
Varissuon Natura-alueella toteutettu yhteissuunnittelu Metsähallituksen, Tornatorin ja Kainuun ELY-keskuksen kesken käy malliesimerkiksi toimintatavasta, jossa toimenpiteet suunnitellaan mutkattomassa yhteistyössä parhaan kokonaistuloksen saavuttamiseksi.”
– Ilkka Immonen, Metsähallitus
Metsähallitukselta Ilkka Immonen kommentoi hanketta, ”Varissuon Natura-alueen tilaa koskevissa arvioinneissa on todettu, että suojelualueen ulkopuolisten ojitusten aiheuttaman kuivatusvaikutuksen vuoksi Natura-alueen soiden luonnontilan turvaaminen ja kohentaminen edellyttäisi vesien palauttamistoimia suojelusuolle tai ulkopuolisten ojitusalueiden ennallistamista yhteistyössä naapurimaanomistajien kanssa. Varissuon Natura-alueella toteutettu yhteissuunnittelu Metsähallituksen, Tornatorin ja Kainuun ELY-keskuksen kesken käy malliesimerkiksi toimintatavasta, jossa toimenpiteet suunnitellaan mutkattomassa yhteistyössä parhaan kokonaistuloksen saavuttamiseksi.”
Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorilta on tyytyväinen, että Varissuon hankkeessa usean eri työlajin – kunnostusojituksen, ennallistamisen ja vesien palauttamisen – yhdistelmässä päästiin ekologisesti ja taloudellisesti parhaaseen lopputulokseen. Jokainen työtä hankkeen parissa tehnyt näkee kättensä jäljet, sillä kunnostusojitus ja uudistamisketjut varmistavat puuston kasvun tilan niillä osilla, jossa se on kannattavaa. Ja ennallistaminen ja vesienpalautus turvaavat luontoarvojen säilymisen, ja lopuksi kaivinkoneen kuljettaja teki suunnitelmat tosiksi.
Toteutusta oli maastossa dokumentoimassa myös Jani Antila Ennallistajat Groupista. Hän työsti vesienpalautuksesta esittelyvideota osana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämää ja HELMI-hankkeen rahoittamaa vesienpalautus suojelusoille -kokemusoppaan valmistelutyötä, jossa myös Tornator on ollut mukana esimerkkikohteillaan. ”Toistaiseksi soiden ennallistaminen on painottunut suojelualueille. Tulevaisuudessa toiminta tulee laajenemaan entistä enemmän myös suojelemattomille kitu- ja joutomaan soille, kuten esimerkiksi Tornator on jo edelläkävijänä osoittanut. Suojelualueilta kertyneitä parhaita käytäntöjä pyritään hyödyntämään myös suojelemattomilla ennallistamiskohteilla osana metsätalouden luonnonhoitoa ja vesiensuojelua.
Soiden ennallistaminen on osa Tornatorin monimuotoisuusohjelmaa, jonka yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on ennallistaa vähintään 3000 hehtaaria suoelinympäristöjä.
