Vapaa on vain umpihanki – metsäsuunnittelua lumen ehdoilla - Tornator

Vapaa on vain umpihanki – metsäsuunnittelua lumen ehdoilla


Lumi asettaa joskus haasteita metsässä tehtävän työn suorittamiseen. Alkutalvesta 2021 varhain alkanut lumentulo Etelä-Suomea myöten yllätti monet. Lumi ja routa toisaalta toimii metsämaan suojana, mutta kertalaakista satanut paksu lumipeite taas estää paikoitellen kantavan, paksun roudan muodostumisen. Ja lumella liikkumiseen tarkoitetut kulkuvälineet uppoavat paksuun ja pehmeään lumipeitteeseen.

“Ken tietä käy, tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.” kirjoitti Aaro Hellaakoski runossaan ‘Lyhyesti’.

Pohjois-Karjalassa lunta paikoin jopa 130 cm

Tornatorin suunnitteluasiantuntijoillle runsasluminen talvi ei ole juurikaan haasteita asettanut, mutta jalkapelissä ei metsässä pärjää vaan apuna toimivat pitkät metsäsukset, liukulumikengät tai isot lumikengät sekä moottorikelkka. Metsäsuksien ja liukulumikenkien saatavuudessa on ollut vaikeuksia.
Runsaimmin lumipeitettä toiminta-alueellamme on Ilomantsin, Lieksan ja Nurmeksen seuduilla. Lumipeitteen paksuus epävirallisen mittauksen mukaan on jotain 100-130 cm välillä. Pohjoisemmaksi mentäessä Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Lapin alueella lumimäärä jää alle metriin.

Pitkät lumikengät ovat osoittautuneet toimiviksi kulkupeleiksi talven aikana tiheäpuustoisessa metsässä.
Tammikuussa turvemaalla liikkuminen sujui jalan koneen jälkiä pitkin. Uran ulkopuolella toimivat parhaiten metsäsukset tai liukulumikengät.


Maastotyötä raskauttaa ja tekee hitaammaksi runsas pehmeän pakkaslumen määrä. Pakkaslumi ei muodosta kantavaa kerrosta ja näin ollen hanki upottaa pitkänkin metsäsuksen. Ensimmäisille hankikannoille esimerkiksi Pohjois-Karjalassa päästiin vasta helmikuun lopulla.

”Liikunnan ilo yhdistyy välillä vähän liikaa työniloon”

Paksu lumipeite haastaa kalustoa

Maastotyölle haastetta tänä talvena on asettanut myös aurauskaluston ylityöllistäminen. Leimikon tekoon on välillä tarvottava auraamatonta tienpohjaa pitkin. ”Liikunnan ilo yhdistyy välillä vähän liikaa työniloon”, naurahtaa Tornatorin suunnitteluasiantuntija.
Metsäkoneet ovat päässeet hyvin turvemaidenkin leimikoille puun korjuuseen ja paksu lumipeite antaa hyvin suojaa herkälle maastolle ajokoneen alla. Alueilla, jossa lunta on yli metrin alkaa korjuu vaikeutumaan. Erityisesti mäkisissä maastoissa korjuu joudutaan joskus jopa keskeyttämään. Maaston runsaslumisuus lisää myös metsäkoneiden polttoaineen kulutusta.

Moottorikelkalla ja pitkillä metsäsuksilla on ollut käyttöä Pohjois-Karjalassa runsaslumisena talvena 2022.

Suurilta lumituhoilta vältytty

Tänä talvena metsissä on havaittu vain vähäisiä lumituhoja. Paikoin lyhyesti suvella käynyt sää ja tuuli on pudottanut lumet puista. Mutta mm. Pohjois-Karjalassa lumi on pysynyt pakkasten ansiosta kevyempänä pakkaslumena, joten oksisto ei rasitu lauhan sään ja pakastumisen vaihtelun aiheuttamasta jääkerroksesta.

Näin ei ole ollut suinkaan joka talvi. ”Vuoden 2018 ennennäkemätön lumitalvi tuhosi suuren osan alueeni vaarojen metsistä. Tuolloin mittasin jo tammikuussa 110 cm lumenvahvuuksia. Silloin ongelmaksi muodostui nollan pinnassa pysyttelevät säät ja jatkuva lumentulo. Lumi kertyi puihin, putoamatta kertaakaan alas ja alkoi tehdä tuhoja jo joulukuusta alkaen. Tänä vuonna alueeni on säästynyt lumituhoilta”, summaa suunnitteluasiantuntija tilannetta Kainuussa ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa parin vuoden takaa.

Lumituhoja ilmestyi muutamille kohteille mm. Sonkajärvellä Pohjois-Savossa.

Lue blogi: Suunnitteluasiantuntijan työ on taiteilua – art of making leimikko