Ajatuksia ojankaivajalta YK:n Maailman vesipäivänä - Tornator

Ajatuksia ojankaivajalta YK:n Maailman vesipäivänä

22.3. vietetään YK:n Maailman vesipäivää. Kolmanneksella maailman väestöstä ei ole esteetöntä pääsyä puhtaan veden äärelle tai vedestä on pulaa. Puolet maailman ihmisistä kärsii puutteellisesta jätevesien käsittelystä tai sanitaatiosta. Meillä Suomessa se vesi, joka kulkee ihmisen kehon läpi, on sekä alku- että loppupäästään hyvin valvottu prosessi, ja suomalaiselle puhdas vesi on melko lailla itsestäänselvyys. Myös se, että veden nauttimisen ja aterioimisen lopputuote päätyy näkymättömiin eikä palaa meitä vaivaamaan ripulin tai loisten muodossa, on viranomaisten toimesta hoidettu.

Vastuu on ihmisillä

Arjessamme ja yhteiskunnassamme liikkuva vesi ei kuitenkaan ole suljettu järjestelmä. Suurin osa maassamme käytössä olevasta talousvedestä pumpataan pohjavedestä, mutta pintavesien osuus talousvedestä on THL:n mukaan 39 %. Yksinkertaistettuna pohjavesi muodostuu sadevedestä, joka suotautuu moreenimaiden läpi maanalaisiin taskuihin. Pintavesi on maan pinnalla liikkuvaa vettä, joka sekin tulee taivaalta – taivaalle vesi päätyy haihtumisen kautta. Vesi liikkuu pilvinä ilmakehässä, eikä se siellä välitä valtioiden rajoista. Se välittää ilmanpaineesta, lämpötilasta ja pinnanmuodoista.

Vastuu puhtaasta vedestä on ihmisillä. Suomessa metsätalouden osuus pintavesien ravinne- ja kiintoainekuormituksesta on edelleen huomattava. Sekä metsien hakkuu, metsämaan muokkaus että soiden ojitus aiheuttavat päästöjä. Myös pohjavesiesiintymät on otettava huomioon metsätaloudessa, koska nekään eivät ole turvassa kaikelta maanpinnan myllerrykseltä, vaikka maan alla ovatkin.

Vesiensuojelu on osa vastuullista metsätaloutta

Metsätalouden vesiensuojelun osaaminen ja hallinta kuuluu jokaisen metsässä toimivan ammattilaisen velvollisuuksiin. Se korostuu turvemailla toimiessa, ja varsinkin siellä, missä ojia kunnostetaan (eli umpeen kasvaneita ojia perataan auki), jotta puun kasvun edellytyksen maaperässä säilyisivät. Suomen soista on ojitettu maa- ja metsätalouskäyttöön noin puolet. Voidaan todeta, että siitä määrästä karkeasti vajaa neljännes on kohdistunut niin karuille alueille, ettei ojituksella saavutettu haluttua hyötyä. Suoelinympäristöjen köyhtyminen ja vesistöpäästöt voidaan lukea näiden toimenpiteiden kyseenalaisiksi ansioiksi.

Ojassa on paljon sammalta, mutta vesi virtaa edelleen. Virta mutkittelee, eli siihen on muodostunut jo luonnollista virtausta, joka edesauttaa kiintoaineksen painumista.

On kuitenkin muistettava, että ne suomaat, joiden ojittamisessa on onnistuttu, ovat lähteneet tuottamaan puuta. Puun kasvu on historiassa merkinnyt tuloa maanomistajalle ja työtä ojittajalle. Ilmastonmuutoksen vuoksi on myös otettava huomioon puunkasvun hiilensidonnallinen merkitys. Karujen ja puuntuotannollisesti merkityksettömiä hutiojituksia on ryhdytty ennallistamaan. Ennallistamisella pyritään vähentämään sekä suon vesistö- että hiilipäästöjä.

Perkauskatko kunnostetussa ojassa. Perkauskatko tarkoittaa ojan perkauksessa jätettävää käsittelemätöntä pätkää, johon jäävä sammal ja heinä sekä kuvassa näkyvä ennen pitkää ojaan romahtava lahopuu, toimivat kiintoaineksen sieppareina.

Ojien kunnostamiseen liittyy aikamoinen nippu kysymyksiä ja erilaisten vaihtoehtojen ja arvojen punnitsemista. Kunnostusojitukseen päädyttäessä on pohdittu turvemaan tuottokyky – maksaako saatu puu kunnostusojitusinvestoinnin takaisin? Sitooko kasvava puu hiiltä niin, että turpeen hajoamisesta syntyvä hiilivuo kompensoituu? Pystytäänkö kohteelle toteuttamaan sellaiset vesiensuojelurakenteet, että vesistöpäästöjä ei tulevaisuudessa enää synny? Tavoitetila on, että yhtään kunnostusojitushanketta ei toteuteta kevein perustein.

Tärkein työkalu on tietoisuus ja oikea asenne

Vesiensuojelutoimet Tornatorissa

Puhtaat pintavedet ovat paitsi talousveden, myös lajiston ja monimuotoisuuden sekä virkistyskäytön kannalta korvaamaton asia. Tornator kehittää toimihenkilöidensä ja yhteistyökumppaneidensa vesiensuojelun osaamista jatkuvasti, ja osallistumme tutkimushankkeisiin, joissa selvitetään uusia, parempia käytänteitä metsätalouden vesiensuojeluun. Tärkein työkalu on tietoisuus ja oikea asenne yhteisen, arvokkaan luonnonvaramme säilyttämiseksi.

Kirjoittaja on Tornatorin vesitalousasiantuntija, joka suunnittelee myös turvemaiden kunnostusojituksia.
Tornator ei toteuta uudisojituksia.

Maailman vesipäivää vietetään 22.3.

Saara Pihlman

Vesitalousasiantuntija